Edunvalvonta

5.6.2025

Yhteistyöstä neuvotteluvoimaa

Erittäin poikkeuksellisen neuvottelukierroksen päätteeksi valtion virkaehtosopimuksesta saatiin neuvottelutulos aikaiseksi 30.4.2025. Ratkaisun saaminen mahdollistaa siirtymisen virastokohtaisiin neuvotteluihin ja puolustushallinnon omien tarkentavien virkaehtosopimusten kehittämisen.

Virkaehtosopimuskausi on 1.3.2025 – 29.2.2028. Palkankorotusten määrä sopimuskaudella on yhteensä 7,8 %. Vuoden 2025 yleiskorotus tulee maksuun 1.7.2025. Yleiskorotus 2,4 % nostaa palkkausta peruspalkkaluokissa 49–80 € kuukaudessa. Korotus heijastuu vakiintuneesti korotettaviin lisäpalkkioihin ja lisiin sekä välillisesti myös tuntipalkkoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että aliupseerien palkka nousee enemmänkin riippuen työn luonteesta.

Vuodelle 2026 on sovittu joustavasta yleiskorotuksesta ja virastoerästä. Korotukset tulevat maksuun 1.10.2026 lukien. Lähtötilanteessa yleiskorotus on 2,10 % ja virastoerä 0,9 %. Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö voivat sopia yleiskorotuksen ja virastoerän välisestä suhteesta toisin. Yleiskorotuksen ja virastoerän välistä suhdetta voidaan muuttaa sopimalla siten, että virastoerän suuruus enintään 1,90 %, jolloin yleiskorotuksen suuruus olisi 1,10 %. Vaikka virastoerän maksuajankohtaan on vielä runsas vuosi, Aliupseeriliitto valmistelee jo nyt erilaisia vaihtoehtoja, joita voidaan esittää työnantajalle neuvotteluiden pohjaksi.

Vuoden 2027 yleiskorotus on 2,40 %, ja se tulee maksuun 1.8.2027. Yleiskorotus nostaa palkkoja vähintään saman verran kuin vuonna 2025. Todennäköisesti vaikutus on korkeampi riippuen tietenkin 2026 palkkaratkaisun kohdentumisesta.

Yleiskorotuksella korotetaan lisäksi niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettu yleiskorotuksella. Näitä ovat esimerkiksi lentoteknillinen vastuu- ja vaaralisä sekä lennonvarmistusvastuulisä.

Henkilöstön edustajien kuukausipalkkioita korotetaan 1.7.2025 7,8 %:lla. Henkilöstön edustajien kuukausipalkkioiden taso on tämän korotuksen jälkeen vähintään 100,00 euroa kuukaudessa.

Virkaehtosopimuksen tavoitteiden välitarkastelu ja talouden sekä työllisyyden näkymien arviointi tehdään 30.11.2026 mennessä. Arvioinnin perusteella on mahdollista molempien sopimusosapuolten irtisanoa sopimus päättymään jo 28.2.2027.

Sopimusteksteihin vain vähän muutoksia

Valtion virka- ja työehtosopimuksen tekstiosuuksiin tehtiin vain vähän muutoksia. Muutokset olivat kuitenkin hyviä valtion työntekijöiden kannalta.Sopimuksen tekstiosuudet ovat niitä pelisääntöjä, joilla työarkea pyritetään kehittämään. Tekstimuutokset eivät näy välttämättä tulotason kasvuna, mutta usein työelämän turvan parantumisena tai lisääntyneenä joustona työarjessa.

Lomarahavapaan osalta sopimuksessa sovittiin käyttöajan pidentämisestä kolmeen vuoteen, jos muutettavalle pitoajankohdalle on perusteltu syy. Lisäksi tehtiin muutoksia vuosilomalisään oikeuttaviin palkanlisiin ja lisäpalkkioihin sekä vuosilomaan oikeuttavaan palvelusaikaan.

Virkamiesten sairausajan palkanmaksuun saatiin parannuksia. Yhden vuoden sairausajan palkan jälkeen on mahdollista saada vielä kuuden kuukauden sairausajan palkka. Edellytyksenä on, että virkamies on hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kahdeksan kuukauden kuluessa sairausloman alkamisesta.

Voimakas ja yhtenäinen ammattiliitto luo todellisen vastavoiman neuvottelutoimintaan.

Tekstimuutoksilla parannettiin adoptiovanhempien asemaa mahdollistamalla 18 arkipäivän yhtäaikainen palkanmaksu vanhempainrahakaudella.

Henkilöstönedustajien asemaa parannettiin lomauttamistilanteisiin liittyen uusilla kirjauksilla. Toimenpiteet on pyrittävä kohdistamaan viimeisenä henkilöstön edustajaan.

Mielenkiintoinen muutos oli myös esimerkiksi pidennetyn työajan ulottaminen koskemaan myös jaksotyötä.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen työaikasopimusta koskevat muutokset tulevat voimaan 1.5.2025. Tarkastelemme vielä muutosten heijastumista Puolustusvoimien työaikasopimukseen yhdessä Puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa.

Poikkeuksellinen neuvottelukierros

Virkaehtosopimuskierros oli poikkeuksellinen. Neuvottelukierros vaati joukkovoimaa ja vahvaa järjestäytymistä jäsenkentällä. Se oli lopputuloksen kannalta ratkaiseva tekijä.

Valtion virka- ja työehtosopimuskierroksen valmistelut alkoivat jo hyvissä ajoin viime syksynä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjesti yhteisöjäsenliittojen edustajille yhteisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin yleisen virka- ja työehtosopimuksen kehittämistarpeista. Aliupseeriliitto esitti tapaamisissa lukuisia jäsenten esittämiä kehitysajatuksia. JHL vei esityksiämme pääsopijoiden neuvotteluihin.

Vuoden 2025 alusta lukien pääsopijajärjestöt ja Valtion työmarkkinalaitos kävivät keskustelua virkaehtosopimuksen uudistamisesta. Hallitus julkaisi vuoden 2024 lopussa työmarkkinoiden lainsäädäntöuudistuksia. Niistä luonnollisena heijastuksena saavutettiin vientialojen sopimus, jonka palkankorotusten taso asettui 7,8 %:iin.

Neuvotteluiden alkumetreistä lähtien valtiotyönantajan edustajat suhtautuivat hyvin nihkeästi vastaavan suuruisiin korotuksiin. Keskeisenä syynä tähän oli valtion kireä taloustilanne. Helmikuun lopussa valtiolla ajauduttiin sopimuksettomaan tilaan. Työnantaja päätti neuvottelut 7.3.2025.

Neuvottelutulosta jouduttiin hakemaan aina valtakunnan sovittelijan toimistosta saakka. Työntekijäosapuolet joutuivat käyttämään neuvottelujen vauhdittamiseen myös työtaistelutoimenpiteitä, jotta yksipuolisesti päätetyt neuvottelut saatiin uudelleen käyntiin ja lopulta ratkaisuun.

Valtion virkamiehet vaikuttivat työtaisteluilla oikeudenmukaisen, ostovoimaa turvaavan sekä lähitulevaisuudessa tapahtuvaa rekrytointia tukevan sopimusratkaisun syntymiseen. Laillisia työtaistelutoimenpiteitä piti ja kannatti käyttää.

Valtion työmarkkinalaitoksen alkuperäinen sopimustarjous olisi tarkoittanut merkittävää takamatkaa suhteessa useisiin muihin sopimusaloihin. Neuvotteluprosessin aikana useat sopimusalat saivat neuvoteltua vientivetoisen linjan kaltaisia ratkaisuja. Työntekijöiden tinkimätön tahto ja joukkovoima mahdollistivat tuon eron kiinni kuromisen.

Seuraavaksi Valtionvarainministeriö antaa hallinnonaloille neuvottelumääräykset, joissa tarkennetaan aikataulullisia määritteitä, neuvotteluiden ratkaisuihin liittyviä tarkennuksia sekä mahdollisten tekstikysymysten heijastamista hallinnonalojen omiin tarkentaviin virkaehtosopimuksiin.

Aliupseeriliiton painopisteet virastoeräneuvotteluissa

Aliupseeriliiton ja Puolustusministeriön välisissä virastoeräneuvotteluissa voidaan sopia aliupseerien palkkausjärjestelmään ja työaikaan liittyvistä asioista. Virastoerän neuvotteluiden tulee olla valmiina 31.5.2026 mennessä. Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö voivat sopia kahden kuukauden jatkoajasta neuvotteluiin.

Aliupseeriliitto keskittyy tarkentavien virkaehtosopimusten osalta seuraaviin kokonaisuuksiin.

1. Aliupseereiden palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sen liitteiden kehittäminen
   Aliupseeriliiton jäsenten keskeinen palvelussuhteen ehto on palkkaus. Edellisellä neuvottelukierroksella tunnistimme haasteet palkkausjärjestelmän rekrytointia, pitovoimaa ja urakehitystä tukevan palkkausta koskevissa elementeissä. Tälläkin kierroksella on syytä palata näihin kokonaisuuksiin.
   Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset ovat tuottaneet runsaasti esityksiä palkkauksen ja erilaisten palkkaelementtien kehittämiseksi. Edellisen kierroksen allekirjoittamispöytäkirjassa on myös maininta lisäpalkkioista, joiden tarpeellisuus tulee uudelleen tarkasteluun tällä kierroksella. Lisäpalkkioita kehitettäessä on aina muistettava, että niiden soveltamisen laajentamisesta pitää käydä keskustelua myös muiden ammattijärjestöjen kanssa, jos heidän edustettaviaan saa kyseessä olevaa lisäpalkkiota.
2. Puolustusvoimien työaikasopimuksen kirjausten kehittäminen ja tarkentaminen
   Tarkastelemme työaikasopimuksen sisältöä jokaisen virkaehtosopimuskierroksen yhteydessä. Yleensä tarkastelu liittyy siihen, miten yleisen virkaehtosopimuksen työaikaa koskevat ratkaisut heijastetaan omaan sopimukseemme. Varmasti tämänkin kierroksen yhteydessä tarkastellaan, pitääkö jotain yksittäistä kohtaa muuttaa tai selkeyttää ja tarvittaessa luoda uusia sopimusratkaisuja, jotka palvelevat paremmin muuttuvassa toimintaympäristössä
3. Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen kehittäminen
   Edellisen sopimuskierroksen yhteydessä sovimme, että muutto- ja siirtokustannuksia koskevaa sopimusta pitää tarkastella. Aliupseereiden siirrot ovat vielä vähäisiä aliupseereiden kokonaismäärään suhteutettuna, mutta lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta. On siis aivan relevanttia arvioida sanamuotojen ajankohtaisuutta sekä mahdollisuuksia tehdä sopimuksesta ja sen kirjauksista entistä ajantasaisempia. Kirjauksien muutokset maksavat ja muutamien laskuharjoitusten jälkeen voi todeta, että todella paljon. Muutto- ja siirtovelvollisuus tuo kuitenkin mukaan haasteita, joiden vaikutusten minimointia kyseisellä sopimuksella yritetään tehostaa. Siksi sopimuksen sisältöä pitää muuttaa vastamaan aikaa.
4. Naton komento- ja johtorakenteen palvelussuhteen ehdot ja niiden kehittäminen
   Edellisellä kierroksella sovimme uudesta sopimusalasta, joka koskee Naton komento- ja johtorakenteen tehtävien kokonaispalkkausta. Kaikki henkilöstöryhmät ovat saman palkkataulukon ja sopimuksen sisällä. Kokonaispalkkauksella on pyritty huomioimaan, ettei työaikasopimuksen mukaisia työaikaperusteisia korvauksia lasketa. Allekirjoittamispöytäkirjassa on sovittu kokonaistarkasteluvuosiksi 2026 ja 2027. Tuolloin tarkastelemme työaikojen muodostumista ja neuvottelemme tarvittavista muutoksista kokonaispalkkausjärjestelmään. Naton kokonaispalkkausratkaisu on voimassa vain ulkomaan tehtävissä, eikä siis kosketa MCLCC tai FLF- tehtäviä kotimaassa.

Teksti: Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies