Siirry sisältöön

Virastoeräneuvottelut hyvässä vauhdissa

Aliupseeriliiton ja Puolustusministeriön välisissä virastoeräneuvotteluissa voidaan sopia aliupseerien palkkausjärjestelmään ja työaikaan liittyvistä asioista. Neuvottelut päättyvät toukokuun loppuun mennessä.

Kuva: Riku Rissanen

Puolustusministeriön hallinnonalan tarkentavien virkaehtosopimusten neuvottelut käynnistyivät tammikuussa. Aliupseeriliiton, Puolustusministeriön ja Pääesikunnan edustajat ovat tavanneet aliupseereita koskettavien sopimusratkaisuiden merkeissä sekä ammattijärjestöjä koskettavissa yhteisissä neuvottelutilaisuuksissa

Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö käyvät parhaillaan neuvotteluja siitä, mikä osa vuoden 2026 korotuksesta maksetaan yleiskorotuksena ja kuinka paljon sopimusvarallisuutta voidaan käyttää Aliupseeriliiton esittämiin palkkausjärjestelmän, työaikasopimuksen, muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen kehittämiseen. Neuvottelujen lähtötilanteessa yleiskorotus on 2,10 % ja virastoerä 0,9 %. Naton komento- ja johtorakenteen palvelussuhteiden ehtojen kehittämisestä sovitaan järjestöjen yhteisessä pöydässä erikseen.

Mikä on virastoerä?

Virastoerä on neuvotteluvarallisuus, jolla voidaan parantaa suoraan Aliupseeriliiton jäsenten palvelussuhteen ehtoja. Aliupseereiden palkkausjärjestelmä on yksi esimerkki tästä. Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset tuovat liiton edustajakokouksen päätettäväksi joka vuosi useita neuvottelutavoite-esityksiä, joita voidaan toteuttaa juuri virastoerän varallisuudella.

Aliupseereita koskeviin virastoeräneuvotteluihin osallistuvat Puolustusministeriön ja Aliupseeriliiton edustajat. Aliupseeriliiton pääneuvottelijana on neuvottelupäällikkö Tomi Malkamäki.

Neuvottelujen tavoitteiden taustavalmisteluja jatketaan myös samanaikaisesti Pääesikunnan johtamassa soveltamisryhmässä. Soveltamisryhmälle on sovittu erillisiä teemapäiviä, jossa keskitymme etsimään Puolustusvoimien työaikasopimuksen sekä Palkkausjärjestelmäsopimuksen kehittämisesitysten ratkaisuvaihtoehtoja. Soveltamisryhmässä yleisesti käsitellään niitä sopimusasioita, joista Puolustusvoimissa on epäselvyyttä tai kaivataan yhteisiä soveltamisohjeita.

Mistä neuvotellaan ja sovitaan?

Neuvotteluprosessin alussa osapuolet jakavat omia tavoitteitaan koskevat esitykset. Niiden pohjalta osapuolet keskustelevat palvelussuhteiden ehtojen kehittämisen isosta kuvasta ja tulevaisuudesta. Keskusteluissa on käsitelty palkkausta, työaikaa ja virkamiesten siirtymisiin liittyviä kehitysajatuksia. Keskustelun aiheina ovat siis ne asiat, joista Aliupseeriliitolla on sopimuksia työnantajan kanssa. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä toteamme yhdessä käytössä olevan neuvotteluvarallisuuden, sillä valtiovarainministeriö seuraa tarkasti neuvottelutulosten muodostamia kustannusvaikutuksia.

Valtion virka- ja työehtosopimuslaki ohjaa neuvottelutoiminnan viitekehystä. Laki määrittelee ne asiat, joista voidaan sopia. Osapuolet eivät esimerkiksi voi sopia valtion virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, virkaylennysperusteista, virkamiehen velvollisuuksista tai kurinpidosta. Ulkomaan edustuston virkamiehille maksettavat paikalliset erikoisolosuhteista johtuvat lisät ja korvaukset ovat myös sopimismahdollisuuden ulkopuolella. Sopia ei myöskään saa eläkkeistä tai niihin verrattavista muista eduista tai virkasuhdeasuntojen vuokrien määrästä. Valtion muun omaisuuden käyttämisestä ei voida myöskään sopia. Tähän ainoan poikkeuksen tekee työnantajan ja virkamiesten välisessä yhteistoimintatehtävässä toimivan henkilön työtiloja ja työvälineitä koskevat sopimukset.

Aliupseeriliitto tarkensi Puolustusministeriön pyynnöstä liiton neuvottelutavoitteiden laskentaperusteita ja palvelussuhteiden ehtojen kokonaisratkaisun valmistelua jatketaan.

Valtiovarainministeriö on asettanut neuvottelujen takarajaksi toukokuun lopun. Jos asiat ovat silloin vielä auki, Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö voivat sopia jatkavansa neuvotteluja vielä kaksi kuukautta. Neuvotteluratkaisun vaikutukset näkyvät Aliupseeriliiton jäsenten palvelussuhteen ehdoissa 1.10.2026 lukien.

Voimassa oleva valtion virkaehtosopimuskausi on mallia 2+1 vuotta ja osapuolet voivat irtisanoa viimeisen vuoden sopimusosuuden vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuodelle 2027 on siis vielä sovittuna 2,4 % yleiskorotus. Kokonaisuudessaan tämän sopimuskauden palkkavaikutukset ovat yleisen linjan mukaisesti 7,8 %.

Valtion virkaehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset

Sopimuskauden 1.3.2025 – 29.2.2028 palkankorotus on yhteensä 7,8 %. Vuoden 2025 yleiskorotus, 2,4 %, tuli maksuun 1.7.2025. Vuodelle 2026 sovittu korotus on 3 %. Kevään 2026 aikana valmistuvan virastoeräneuvottelun mukaiset korotukset tulevat maksuun 1.10.2026 alkaen. Vuoden 2027 yleiskorotus on 2,40 %, ja se tulee maksuun 1.8.2027.

Jäsenten esittämiä tavoitteita

Aliupseeriliitto tekee jäsentensä näköistä neuvottelutoimintaa. Neuvottelukierroksella esillä olevat tavoitteet ovat alun perin lähteneet liikkeelle työpisteillä ja kahvitunneilla käydyistä keskusteluista. Nämä innovatiiviset ja muuttuvaa työelämää heijastelevat ideat eivät saa jäädä vain puheen asteelle työpaikoille. Se mitä meille neuvottelijoille ei kerrota esitysten muodossa, ei voi edetä neuvottelupöytäänkään.

Neuvottelutulosten on toimittava ajassa. Tämä näkyy Aliupseeriliiton tavoitteissa, jotka muuttuvat ja muovautuvat jäsenten kanssa käytävien keskusteluiden pohjalta. Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset ovat avainroolissa jäsenistön tahtotilojen eteenpäin viemisestä aina neuvottelupöytään saakka.

Neuvottelutoiminta on pitkäjänteistä työtä. Harvoin yhdistyksen esittämä ja edustajakokouksen vahvistama tavoite saadaan toteutumaan heti ensimmäisessä mahdollisessa neuvottelutilanteessa. Erityisesti uusia palkkaus- ja lisäpalkkioelementtejä luotaessa on varauduttava sopimuskaudet ylittävään neuvotteluprosessiin. Joskus jäsenten esittämä tavoite ratkaistaan ihan muulla tavalla kuin alkuperäiseen esitykseen kirjatulla tavalla. Lopputulos voi siitä huolimatta olla alkuperäisen tavoitteen mukainen.

Kun työpaikolla pohditaan jonkun asian kehittämistä kannattaa pureutua tarpeen juurisyihin: Mitä halutaan muuttaa tai luoda ja miksi? Voi olla, että mietintäprosessin seurauksena muodostuu useampiakin eri vaihtoehtoja tavoitteen toteuttamiseksi.

Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset voivat omissa kokouksissaan keskustella työpisteillä esille nostettuja havaintoja ja miettiä, onko niissä jotain sellaista, jota voisi edistää sopimuspöydissä. Sopimusten kehittämisen lisäksi on myös lukuisia asioita, joita työelämässä, työolosuhteissa ja työarjessa voidaan kehittää. Niihin vaikuttamiseksi ei tarvitse odottaa neuvottelukierroksia ja neuvotteluvarallisuutta. Monia asioita voidaan kehittää nopeastikin paikallisesti työnantajan toimenpitein. Työnantajan tulee kuitenkin saada tieto kehityskohteista. Paikallinen yhteistoiminta on hyvä väylä edistää tällaisia havaittuja muutostarpeita.

Neuvottelupäällikkö Tomi Malkamäki raportoi neuvottelujen etenemisestä jäsensivuilla.

Virastoeräneuvottelujen painopisteet

  1. Aliupseereiden palkkausjärjestelmäsopimuksen ja sen liitteiden kehittäminen
  2. Puolustusvoimien työaikasopimuksen kirjausten kehittäminen ja tarkentaminen
  3. Puolustusvoimien muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimuksen kehittäminen
  4. Naton komento- ja johtorakenteen palvelusuhteen ehdot

Tomi Malkamäki

Neuvottelupäällikkö

  • Määrätietoista osaamisen kehittämistä

    Henkilöstön edustajan osaamisen kehittämisen tulee olla määrätietoista ja tavoitteellista. Pelkästään karismaattinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot eivät riitä, vaikka niistä onkin kiistämättä hyötyä.

  • Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen

    Aliupseeriliiton kanta palkanmaksusta kesti työtuomioistuimen tarkastelun. Työtuomioistuin vahvisti 9.9.2022 antamallaan päätöksellään JHL:n nostaman kanteen Aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän sopimustulkinnasta.

  • Työpaikkaohjaaminen tehokkaaseen käyttöön

    Muutos on jatkuvaa, ainakin aliupseereiden täydennyskoulutuksessa. Täydennyskoulutuksen uudistamissuunnitelmat olivat lausuntokierroksella kesäkuussa. Aliupseeriliitto kertoi näkemyksensä voimassa olevan järjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista.