Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta
Suomalainen työväenliike on tehnyt työtä tasa-arvon ja kansalaisten vapauksien puolesta yli sata vuotta. Työväenliikkeen tämän vuoden kohokohtia ovat Vapauden museon rakentaminen Tampereelle, uusi tyovaenliike.fi -verkkosivusto ja maaliskuussa järjestettävä juhlaseminaari.
Venäjän keisari Nikolai II luopui kruunusta maaliskuussa 1917. Suomi itsenäistyi saman vuoden joulukuussa. Työväenliike oli keisarivallan väkevin vastustaja, joka vaati parlamentarismia ja edisti Suomen itsenäistymistä. Itsenäisyyden aikana työväenliike on keskittänyt voimansa hyvinvointivaltion ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen. Historiasta kumpuavat vapauden, tasa-arvon ja kansanvallan teemat ovat vahvasti esillä työväenliikkeen juhlavuoden ohjelmassa.
Kun kahdeksan tunnin työaikalaki täyttää sata vuotta, Työväenmuseo Werstaalla avataan Vapauden museo. Vapauden museo käsittelee itsenäisyyden aikaa tavallisen kansan, vapauden ja yhdessä rakennetun Suomen näkökulmasta. Menneisyyden tarkastelun lisäksi 28.11.2017 yleisölle avautuva museo herättää pohtimaan, millaisia vapauksia tämän päivän Suomessa kaivataan.
Vapauden museon tueksi on avattu tyovaenliike.fi-verkkosivusto. Sivustolle on koottu runsaasti valokuvia ja historia-artikkeleita, jotka kertovat koskettavia tarinoita eri vuosikymmeninä eläneiden suomalaisten kohtaloista. Tyovaenliike.fi-sivuilla on myös oppimateriaaleja ja tapahtumakalenteri, johon kootaan työväenjärjestöjen ohjelmaa itsenäisyyden ja sisällissodan merkkivuosina.
Työväenliikkeen juhlaseminaari järjestetään 27.3.2017 Paasitornissa Helsingissä. Kaikille avoimessa seminaarissa juhlistetaan satavuotista kansanvaltaa. Suomen ensimmäinen parlamentaarinen hallitus aloitti työnsä maaliskuussa 1917 ja sitä johti maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri, Oskari Tokoi.
Lähde: www.tyovaenmuseo.fi
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
MPK:n tehtävät muuttuvat
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta uudistettiin tänä vuonna. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2020. Muutoksen myötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) aikaisemmin antama sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi.
-
Kehittyvä turvaverkko
Vuoden 2016 lopussa astui voimaan Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Laki toi mukanaan merkittäviä parannuksia kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden hoitojen tehtävistä aiheutuneiden henkisten järkytysreaktioiden hoitojen korvaamiseen.
-
Valmius, valmius, valmius
Puolustusvoimien valmius- ja varautumissuunnittelua johtava prikaatikenraali Markku Myllykangas toivoo, että ei ikinä joutuisi ammattisotilaan koulutusta vastaavaan työhön. Valmiussuunnittelun tarkoituksena onkin ehkäistä ennalta konflikteja. Ja toisaalta, olla valmiina, jos niitä eteen tulee.