Siirry sisältöön

Ilmasotakoulu

Ilmasotakoulu on ilmavoimien puolustushaarakoulu ja korkeakoulutasoinen sotilasopetuslaitos. Koulun tehtävänä on antaa palkatun henkilöstön perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö on myös tärkeä osa koulun tehtävää. Vuosittain täydennyskoulutusta saa noin 1000 opiskelijaa.

Valtaosa ilmavoimallisista aliupseereista opiskelee Ilmasotakoulussa perustason puolustushaaraopinnoissa sekä yleistason ja mestaritason opinnoissa. Perustason yhteiset opinnot toteutetaan kaikissa puolustushaaroissa Maasotakoulussa.

Ilmasotakoulun joukkoyksiköt ovat esikunta, koulutuskeskus, koulutuspataljoona, viestitekniikkakeskus, hävittäjälentolaivue, Ilmavoimien soittokunta, huoltokeskus sekä lentotekniikkalaivue. Koulutuskeskuksen päätehtävä on kouluttaa puolustusvoimiin johtajia, asiantuntijoita ja ammattiosaajia Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen eri tehtäviin. Tehtävää toteutetaan yhdessä Ilmavoimien esikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun, Ilma- ja Maavoimien joukko-osastojen sekä muiden sotilasopetuslaitosten sekä yhteistyötahojen kanssa. Aselaji- ja toimialaopintoja tarjotaan johtamisjärjestelmä-, ilmatorjunta- sekä lentoteknisillä toimialoilla. Aliupseerit työskentelevät Ilmasotakoulun kaikissa joukkoyksiköissä monipuolisissa tehtävissä.

Koulutuskeskuksen organisaatioon kuuluva Korkeakoulu- ja täydennyskoulutusosasto antaa sotatieteiden tutkintoihin johtavaa koulutusta.  Aselajiopintoja tarjoavissa koulutuskeskuksen yksiköissä työskentelee useita kokeneita opetusaliupseereita. Aliupseerit kouluttavat ja opettavat myös kadetteja omien erikoisosaamistensa puitteissa.

Lentotekniikkalaivueen henkilökunnasta valtaosa on aliupseereita. He työskentelevät erilaisissa asiantuntija-, esimies-, huolto- ja lennätystehtävissä. Ilmasotakoulun esikunnassa palvelee aliupseereita, jotka toimivat erilaisissa henkilöstösektorin ja operatiivisen osaston tehtävissä. Ilmavoimien soittokunnan henkilöstöstä merkittävä osa on aliupseereita.

Aliupseereiden tehtäväkenttä Ilmasotakoulussa on laaja ja tehtävien lukumäärä kasvamassa. Kokeneita aliupseereita tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan enemmän sotilasopetuslaitoksen vaativiin tehtäviin. Tehtävät eivät ole useinkaan ole niin sanottuja sisääntulotehtäviä. Ilmavoimissa opetustehtäviä sotilasopetuslaitoksessa pidetään nykyään osana aliupseeriston ura- ja tehtäväkiertoa.

Ylivääpeli Simo Laitila
Opetusaliupseeri

Ilmasotakoulu

Kuvat: Simo Laitila, Ilmasotakoulu

Vääpeli Olli Leppänen, Vanhempi opetusaliupseeri,
Koulutuskeskus, opetus- ja koulutusosasto, lentotekniikkasektori

Vanhemman opetusaliupseerin tehtävä on  ilmavoimallisesti ainutlaatuinen tehtävä. Tehtävä on monipuolinen ja haasteellinen. Vanhemman opettajan tehtävä on merkittävässä asemassa lentotekniikan ammattiosaamisen kehittämisessä, sillä jokainen lentotekninen aliupseeri käy urallaan kursseja ja suorittaa opintoja lentotekniikkasektorilla.

Vanhin opettaja ohjaa oman eritysalansa muita opettajia. Opettajan tulee olla hyviä kommunikoimaan. Hänen tulee osata kuunnella oppilaitaan sekä luoda omalla esimerkillään oppilaille kipinä opiskella kulloistakin aihetta.

Opettamisen parissa työskenteleminen on todella paljon myös vuorovaikuttamista ja tiimityötä. Opettajan on tärkeää osata työskennellä ryhmässä sekä pitää avoin mieli muilta oppimiseen. Taitavimmat opettajat osaavat luoda ympäristön, joka ajaa opetuksen tasoa ja oppimistuloksia eteenpäin.

Opettajan olisi hyvä osata muuntautua erilaisiin tilanteisiin ja säätää opetusmetodejaan opiskelijoiden iän, osaamisen tai taustan mukaan ottaen huomioon myös opetussuunnitelmien ja vaatimusten muutokset. Oppilaisiin usein tehoaa erittäin hyvin huumori, jolla vaikutetaan luokan ilmapiiriin.

Olen huomannut, että kaikkein eniten oppilaat tuntuvat arvostavan työelämässä saadun kokemuksen yhdistämistä teoriatietoon. Tämä onkin ehkä yksi opetusaliupseerin erityispiirteistä; työpaikalla saattaa olla vanhoja kokeneita “jyriä”, jotka osaavat käytännön työt erittäin hyvin. Heidän teoreettinen osaamisensa saattaa toisaalta olla ohuempaa, eivätkä he osaa selittää esimerkiksi jotain ilmiötä tapahtuman takana. Opetusaliupseerilta odotetaan myös tätä teorian tuntemusta aiheista.

Opettajalta odotetaan sekä rautaista, työn kautta saatua, käytännön osaamista, että vankkaa teoriapohjaa samasta aiheesta. Opettajan tulee olla myös äärimmäisen tiedonjanoinen. Maailma, ja varsinkin teknologia, muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Opettajan tulee kehittää jatkuvasti tietojaan sekä taitojaan oppilaidensa hyväksi.

Suomen hävittäjähankintapäätökset ovat jo lähellä. Mikä tahansa hävittäjä valitaankin, niin varmasti tulee olemaan mielenkiintoisia aikoja ja töitä riittävästi meille tekijöille. Lentoteknisellä alalla tulee olemaan suuri tarve uudelle työvoimalle. Lentokonehuoltoaliupseerin virkaan vai hakea myös muista puolustushaaroista ja aselajeista.

  • Täydellisen sotilaan metsästys

    Erikoisjääkäreinä työskennelleet Juuso Aho ja Vesapekka Larkkonen ovat koonneet sotilas-, liikunta- ja terveysalan osaamisensa yksiin kansiin. Tuosta osaamisesta syntyi kirja Military Cross-training – treenaa kuin erikoisjoukoissa.

  • Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen

    Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.

  • Aliupseerien koulutuspäivät Rannikkolaivastossa

    Aliupseerien koulutusjärjestelmäuudistus ja aliupseerien keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu mietityttävät monia aliupseereita. Vaikka teemoista on jaettu tietoa monia kanavia pitkin, paljon on vielä epätietoisuutta ilmassa. Rannikkolaivasto vastasi aliupseereidensa tiedonjanoon aliupseerien koulutuspäivillä.