Siirry sisältöön

Valmistautuminen kehityskeskusteluun

Käsky kehityskeskusteluista Puolustusvoimissa käynnistää jokavuotisen palaute ja suunnitteluprosessin, joka koskettaa jokaista henkilökohtaisesti. Näin vuoden viimeisten kuukausien aikana on hyvä pysähtyä ja kääntää hetkeksi ajatus kehityskeskusteluiden suuntaan.

Ennen varsinaisia keskusteluita on kaikkien kiinnitettävä huomiota siihen, että perehtyvät kehityskeskusteluista annettuihin ohjeisiin. Hyvällä valmistautumisella luodaan perusteet avoimelle, oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle keskustelulle.

Kehityskeskustelut muodostuvat kolmesta eri osiosta, joihin kaikkiin on syytä valmistautua hyvin. Tutustu myös edelliseen kehityskeskustelumateriaaliin, joka antaa lähtökohdan uuteen keskusteluun. Hyvään toimintakulttuuriin kuuluu, että seuraa sovittuja asioita läpi vuoden, antaen ja keräten palautetta omasta ja työyhteisön toiminnasta. Ennen vuoden 2017 kehityskeskusteluita, mieti ainakin seuraavia asioita:

1.      Menneen kauden toiminnan arviointi

Arvioinnissa tarkastellaan henkilölle asetettuja tavoitteita, tehtävänkuvauksen mukaisia tehtäviä ja suoritusarviointi (PVSAR) perusteisesti arvioidaan työskentelyä.

  • Tarkasta sinulle asetetut tavoitteet vuodelle 2016. Ovatko toteutuneet/toteutuvatko/eivät toteudu?
  • Kerää dokumentteja työhösi ja tehtäviin liittyen, joita vuonna 2016 sinulle on annettu eli konkreettisia näyttöjä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
  • Kerää konkreettisia näyttöjä omien suoritusarviointia koskevien näkemysten perusteeksi.
  • Pyydä palautetta työkavereilta ja yhteistyötahoilta työskentelyysi liittyen, jos sellaista ei ole vielä saanut
  • Selvittää vuoden aikana käytössä olleet resurssit ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset

 2.      Tavoitteet ja resurssit tulevalle kaudelle

Osiossa käsitellään tulosyksikölle annetut tehtävät ja niiden vaikutus asianomaisen henkilön tehtäviin. Samalla tarkastetaan tehtävänkuvauksen päivitystarve vastaamaan todellisuutta ja tehdään tarvittaessa päivitys. Kirjaa itsellesi vastauksia seuraaviin asioihin:

  • Tarkasta alustavasti oma tehtävänkuvaus ja kirjaa ylös mahdolliset muutostarpeet
  • Mieti ja valmistele konkreettisia, selkeitä ja mitattavia tavoitteita
  • Mitä osaamista tarvitset lisää oman tehtäväsi hoitamiseen?
  • Onko sinulla halukkuuksia uusiin tehtäviin Puolustusvoimissa tai kansainvälisiin tehtäviin?
  • Onko nykyinen toimintakyky riittävä tehtävääsi ja miten toimintakykyä voisi parantaa?
  • Onko työhyvinvoinnissa kehitettävää (työssäjaksaminen, johtaminen, motivointi, työajat)?

 3.      Kehittämissuunnitelma

Osaamisen kehittämissuunnitelmassa on suunniteltava henkilöiden osaamisen kehittämistarpeet tuleville vuosille. Samassa yhteydessä tarkastetaan aikaisempien suunnitelmien toteutuminen. Kehittämissuunnitelma on yksi peruste henkilön hakautumiseksi ja esittämiseksi koulutuksiin. Kehittämissuunnitelma laaditaan Puolustusvoimien tarvelähtöisesti, mutta erilaisten työtä tukevien koulutusten selvittäminen parantaa mahdollisuuksia niihin pääsyyn. Kehittämissuunnitelmaan liittyen valmistele oma näkemyksesi osaamisen kehittämisestä ja selvitä:

  • Ovatko edellisvuonna sovitut suunnitelmat toteutuneet?
  • Onko tehtävissä sellaisia vaatimuksia joihin tarvitaan lisää osaamista?
  • Mikä koulutus PV/ulkopuolinen parantaisi tehtävissä suoriutumista ja miksi?
  • Puuttuuko jotain tehtävässä vaadittavista koulutuksista?
  • Miten osaamista voitaisiin hankkia: (tehtäväkierto, mentorointi, itseopiskelu, koulutuksella jne.)

Annetut esimerkit ovat vain osa valmistautumista tukevia asioita. Hallintoyksikön Aliupseeriliittoa edustava luottamusmies antaa lisää apua kehityskeskusteluihin liittyen.


Tomi Malkamäki

Pääluottamusmies

Ilmavoimat

  • Tehtävään määrääminen ja siirtovelvollisuus

    Virkamiehellä on velvollisuus siirtyä joukko-osastosta ja tehtävästä toiseen. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tulevaan siirtoon henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä.

  • Muodollisesti(kin) pätevä

    Täydennyskoulutus eli tuttavallisemmin virkaurakurssit. Asia, joka herättää keskustelua ja tunteita aliupseereiden keskuudessa. Suhtautuminen täydennyskoulutukseen on kirjavaa; toiset pääsevät, toiset joutuvat, toiset eivät pääse vaikka haluavat ja toiset eivät missään nimessä halua. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tiedostaa virkaurakurssien ja muun täydennyskoulutuksen merkityksen omalla uralla etenemisen kannalta.

  • Mestaritason tehtävänimikkeiden käyttö

    Mestaritason tehtävänimikkeitä käytetään aliupseerien vaativimmissa tehtävissä. Nämä tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin AU6-AU8. Kaikki mestarien tehtävänimikkeet löytyvät puolustusvoimien SAP-järjestelmästä ja tehtävänkuvaussovelluksesta.