Vuosilomien suunnittelu
Tulevan lomakauden lomat suunnitellaan vuoden alussa vuosilomasuunnitelmassa. Suunnitellut lomat vahvistetaan huhtikuun loppuun mennessä. Vahvistetuista lomista voidaan poiketa sopimalla tai erityisen painavasta syystä.

Puolustusvoimissa vuosilomat pidetään pääsääntöisesti lomakautena 1.6. – 30.9. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, kuultuaan virkamiestä ja noudattaen tasapuolisuutta lomien sijoittelussa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilöstön tasapuoliseksi kohtelemiseksi vuosilomien ajankohtien vuorottelu on sovittava työpisteittäin henkilöiden kesken eri vuosina. Vuosiloma voidaan antaa myös lomakauden ulkopuolella, saman kalenterivuoden aikana, mikäli virkamiehen tehtävä tai muu syy näin vaatii.
Vuosiloma määräytyy Valtion vuosilomasopimuksen mukaisesti. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen ajanjakso. Virkamies ansaitsee lomaa niiltä kuukausilta, joiden aikana hän on ollut virassa vähintään 18 kalenteripäivänä.
Kirjallinen vuosilomasuunnitelma tehdään vuoden alussa.
Hallintoyksikön työnantajavirkamies tai hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies vahvistaa vuosilomasuunnitelman kirjallisesti viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Esikuntapäällikkö, joukkoyksiköiden komentajat, esikunnan osastopäälliköt ja yksiköiden päälliköt vastaavat siitä, että sijaisuusjärjestelyt toimivat työjärjestyksessä mainitulla tavalla vuosilomien aikana.
Muutokset lomasuunnitelmassa
Vahvistetusta lomasuunnitelmasta poikkeaminen on mahdollista. Tämä tapahtuu virkamiehen ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Hallintoyksikkö voi siirtää lomaa yksipuolisesti painavista syistä. Painavat syyt liittyvät julkisen vallan käyttöön tai virastolle laissa säädettyjen, terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseen.
Työnantajan aloitteesta henkilöstön loma voidaan tarvittaessa keskeyttää tai siirtää. Tällöin virkamiehelle tulee varata mahdollisuus esittää mielipiteensä. Vuosiloman siirtämisestä on ilmoitettava virkamiehelle todisteellisesti viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Hyväksyttyyn vuosilomasuunnitelmaan tulevat muutokset hyväksyvät hallintoyksiköissä esimiehet.
Kun virkamies jää sairaslomalle vuosiloman alkaessa tai sen aikana, hänellä on oikeus pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi niiltä osin, kuin se on päällekkäinen sairasloman kanssa. Sairauden alkamisajankohta on luotettavasti selvitettävä lääkärintodistuksella. Ilmoittaminen sairastumisesta on tehtävä mahdollisimman pian omalle esimiehelle tai hänen sijaiselleen.
Virkamiehellä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että vuosiloman saa pitää suunniteltuna ajankohtana. Virkamiehellä on myös oikeus saada korvausta, mikäli vahvistetun vuosiloman siirtämisestä tai keskeyttämisestä aiheutuu hänelle kuluja. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi, matkalippujen tai majoitusten peruuttamisesta syntyneet kulut. Syntyneet kulut on aina pystyttävä osoittamaan tositteilla.
Vuosiloman pituus ja lomaraha
Virkamiehen ja työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
- Lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä välitöntä valtion palvelusta alle vuosi, lomaoikeus on 2 päivää/kk
- Lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä välitöntä valtion palvelusta vähintään vuosi, lomaoikeus on 30 päivää
- Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta, lomaoikeus on 38 päivää
Loman ajalta maksetaan normaali kuukausipalkka. Valtion vuosilomasopimuksen nojalla virkamiehille ja työntekijöille maksetaan myös lomarahaa, jonka suuruus on 4, 5 tai 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Prosentin suuruus riippuu palvelussuhteen kestosta. Lomarahat maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Virkamatka ja kulukorvaukset
Virkamatka on esimiehen määräyksestä tehtävä matka, jonka virkamies tekee virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan ulkopuolelle. Virkamatkustamisen periaatteet määritellään matkakustannusten korvaamisesta tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa, jota kutsutaan matkustussäännöksi.
-
Tavoitteena toimiva urakierto
Pääesikunta on julkaissut 21.9.2021 kehityskeskustelukierrosta 2021 – 2022 ohjaavan käskyn AR14534. Käsky antaa perusteita niin esimiehille kuin työntekijöillekin kehityskeskusteluun valmistautumisesta ja läpiviemisestä.
-
Kehityskeskustelulla kauaskantoisia vaikutuksia
Esimies ja alainen saavat kehityskeskustelusta parhaan hyödyn irti perusteellisella valmistautumisella, yhteisen ymmärryksen löytämisellä ja sovituista asioista kiinni pitämällä.