Siirry sisältöön

Virkaehtosopimuksieen muutoksia 1.2.2017 alkaen

Valtion virka- ja työehtosopimus tehtiin niin sanotun Kilpailukykysopimuksen pohjalta. Sopimuskausi on yhden vuoden mittainen 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuksen mukaisesti palkkoihin ei tule korotuksia lainkaan. Taulukkopalkat ja lisäpalkkiot säilyvät ennallaan.

Työaika pitenee

Työaika pitenee keskimäärin 24h vuodessa. Tämä tarkoittaa jaksotyötä tekevien osalta sitä että säännöllinen työaika on 116.15 kun aiemmin se oli 114.45. Työajan pidennys tulee voimaan ensimmäisen kokonaisen jakson alusta jonka alkamisajankohta on 1.2.2017 jälkeen. Työajan pidennys nostaa vastaavalla tavalla myös lisä- ja ylityökynnyksiä.

Virastotyöaikaa tekevien osalta säännöllisen työajan pidennys on 6min/ työpäivä 7.21 kun nykyinen on 7.15.

Kuukausipalkan jakajat joilla lasketaan tuntipalkkoja lisien korvausperusteeksi säilyvät ennallaan, jaksotyössä 163 ja virastotyöajassa 153. Lisien perusteena oleva tuntipalkka ei siis alene.

Kuuden minuutin työajan pidennys huomioidaan myös erityispalveluiden, meripalveluksen (7.45) ja sotilaallisen harjoituksen (8.06) työaikamerkinnöissä. Koulutuskomennuksen uusi työtuntimerkintä on 7.45.

Lomarahaa leikataan

Julkisen sektorin lomarahoja leikataan määräajaksi 30%. Puolustusvoimissa tämä tarkoittaa lomarahojen leikkausta vuosina 2017, 2018 ja 2019 maksuun tulevien lomarahojen osalta. Tämä leikkaus on siis sovittu kestoltaan yli sopimuskauden 1.2.2017–31.1.2018 kestäväksi. Vastaava 30% leikkaus kohdistuu myös lomarahoja vapaaksi vaihdettaessa päivien kokonaislukumäärään.

Kilpailukykysopimus oli kaikkiaan raskas hyväksyä henkilöstön kannalta sen negatiivisen tulovaikutuksen takia. Sopimus on kuitenkin selkeästi pienempi paha kuin alun perin esillä ollut pakkolaki vaihtoehto joka olisi vienyt tuhkatkin pesästä ja romuttanut sopimusyhteiskunnan perustaa.

lomaraha_JHL


Jyrki Surkka

  • Kansainvälisen palveluksen palvelussuhteen ehdot

    Puolustusvoimien henkilöstöä on jo vuosien ajan työskennellyt erilaisissa tehtävissä kansainvälisissä esikunnissa ja Suomen edustustoissa ulkomailla. Nato-jäsenyyden myötä tehtävien määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja on tärkeää, että palvelussuhteiden ehdot myös kehittyvät samanaikaisesti.

  • Edunvalvonta on kestävyyslaji

    Vuoden lähestyessä loppuaan tulee ainakin näin vanhemmiten miettineeksi mennyttä vuotta. Mitä vuoden aikana on tapahtunut, mitä pitäisi vielä saada aikaiseksi?

  • Henkilöstön edustajien koulutus 2019

    Luottamusmiesten koulutusvuosi käynnistyy palkkausjärjestelmäkurssilla.Kurssilla luottamusmiehet perehtyvät palkkausjärjestelmään ja sopimuksiin. Koulutuksen keskiössä ovat tehtävänkuvaukset ja tehtävän vaativuuden arvioinnit.