Työolosuhteissa toivomisen varaa
Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.
Erittäin hyviksi työolosuhteensa kokee 7 % työntekijöistä. Seitsemän prosenttia 
SAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle.
Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut. Huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana
SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki
Palkitseminen kannustaa kehittämään
Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio.
Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Ammattisotilaan eläketurva
Ammattisotilaiden eläketurva eroaa yleisestä työeläkkeiden määräytymisestä. Keskeiset erot sotilaseläkejärjestelmässä ovat alhaisempi eläkeikä, eläkkeen kertyminen, loppupalkan määräytyminen, loppukarenssiehto sekä palkattomia keskeytyksiä koskevat säännökset.
-
Aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolku
Aliupseerit tekevät monipuolista työtä oman erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä. Perusta omalle osaamiselle on hankittu ensimmäisen ja toiseen asteen koulutuksessa, varusmiespalveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa sekä mahdollisesti sopimussotilaana hankitulla kokemuksella.
-
Ensikosketus ammattisotilaan tehtäviin
Puolustusvoimat rekrytoi sopimussotilaiksi varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita. Määräaikainen tehtävä antaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua Puolustusvoimiin työpaikkana.