Siirry sisältöön

Ensikosketus ammattisotilaan tehtäviin

Puolustusvoimat rekrytoi sopimussotilaiksi varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita. Määräaikainen tehtävä antaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua Puolustusvoimiin työpaikkana.

Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätöksen  mukaan vuonna 2021 Puolustusvoimissa työskenteli 379 sopimussotilasta. Sopimussotilaiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Naisten osuus sopimussotilaista on noin 17 %. Sopimussotilaita on palkattu käytettävissä olevien määräraharesurssien puitteissa asevelvollisten koulutuksen tukemiseksi ja henkilöstön rekrytoinnin edistämiseksi.

Huhtikuussa 2022 eduskunnan antaman lisätalousarvion mukaan Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kaudelle 2023-2026 vuotuinen tasokorotus. Tämä mahdollistaa sopimussotilaiden määrän lisätäämisen noin 180−230 henkilötyövuodella. Jatkossa entistä useammalla on mahdollisuus päästä sopimussotilaan tehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen.

Sopimussotilaat nimitetään virkasuhteeseen määräajaksi. Määräaikaisuus perustuu Puolustusvoimien tarpeeseen tuottaa nuorta ja osaavaa reserviä. Tyypillisesti sopimussotilaat ovat juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka hakeutuvat varusmiespalveluksensa jälkeen töihin joukko-osastoon, jossa he suorittivat varusmiespalveluksensa.

Määräaikainen palvelus on pääsääntöisesti kestänyt kaksi kuuden kuukauden jaksoa. Erityistapauksissa palvelusta on voitu jatkaa vielä kolmas kuuden kuukauden jakso. Keväällä 2022 Puolustusvoimat julkaisi käskyn, jolla hallintoyksiköille annettiin toimivalta jatkaa palvelusta aina kahteen vuoteen asti. Tämä määräaikainen muutos on käytössä 31.12.2023 asti.

Sopimussotilaan tehtävä on harjaantumistehtävä ja siinä syvennetään varusmiespalveluksessa ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa hankittua osaamista. Sopimussotilaat saavat samalla mahdollisuuden tutustua Puolustusvoimiin työpaikkana.

Sopimussotilaat työskentelevät useilla toimialoilla vakituisen henkilöstön rinnalla. Tyypillisesti sopimussotilaat palvelevat kouluttajatehtävissä. Lisäksi he voivat työskennellä esimerkiksi apumekaanikon, johtokeskusharjoittelijan, taistelunjohtoharjoittelijan, taistelunjohtoharjoittelijan, taisteluajoneuvon kuljettajan, sotilassoittajan ja jopa yhteyskonelentäjän tehtävänimikkeellä.

Sopimussotilaiden palvelussuhteen ehdoissa  noudatetaan samoja sopimuksia ja määräyksiä, mitä on sovittu muiden Puolustusvoimien työaikasopimuksen alaisten virkamiesten osalta, palkkausjärjestelmäsopimuksesta todetuin tarkennuksin ja rajoituksin. Sopimussotilasajasta ei kerry sotilaseläkkeeseen huomioitavaa palvelusaikaa.

Sopimussotilaiden palkkaus määräytyy aliupseereita koskettavan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti. Tehtäväkohtainen palkkaus on aliupseereiden AU-vaativuusluokan 1 mukainen. Henkilökohtainen palkanosuus määräytyy 17 %:n mukaisesti. Sopimussotilaan kuukausipalkka on tällä hetkellä 1 777,03 euroa.

Sopimussotilas palvelee siinä reservin sotilasarvossa, johon hänet on ylennetty. Mikäli palveluksen sopimussotilaana aloittaa alikersantin sotilasarvossa oleva, antaa joukko-osaston komentaja (vast.) sopimussotilaalle kersantin palvelusarvon nimityksen yhteydessä.

Aliupseeriliitto on liiton jäseneksi liittyneiden sopimussotilaiden tukena työelämäasioissa. Työpaikoilla olevat luottamusmiehet auttavat liiton jäseniä arkipäivän palvelussuhteisiin liittyvien asioiden hoidossa. He voivat myös kertoa sopimussotilaille ammattialiupseerin työn arjesta.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Henri Hakulinen, Markus Viitanen

  • Oikeudellista apua jäsenille

    Oikeudellinen neuvonta ja asiantuntija-apu ovat tärkeä osa Aliupseeriliiton jäsenpalveluja. Jäsenet saavat palvelusasioihin liittyvää oikeudellista apua Asianajotoimisto Lindellin asiantuntijoilta. He ovat erikoistuneet ammattisotilaiden työn erityispiirteisiin.

  • Ilmasotakoulu

    Ilmasotakoulu on ilmavoimien puolustushaarakoulu ja korkeakoulutasoinen sotilasopetuslaitos. Koulun tehtävänä on antaa palkatun henkilöstön perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö on myös tärkeä osa koulun tehtävää. Vuosittain täydennyskoulutusta saa noin 1000 opiskelijaa.

  • Valjastetaan kokemus koulutuksen kehittämiseen

    Täydennyskoulutus on Puolustusvoimien henkilöstölle järjestettävää, sotatieteellisten tutkintojen ulkopuolista koulutusta. Täydennyskoulutusta tarjotaan puolustushaara- ja toimialakohtaisesti.