Siirry sisältöön

Sopimussotilaasta aliupseerin uralle

Monen aliupseerin ja upseerin ura puolustusvoimissa on alkanut sopimussotilaana. Useimmiten sopimussotilaat ovat juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka hakeutuvat varusmiespalveluksensa jälkeen Puolustusvoimiin töihin määräajaksi.

Sopimussotilaat palvelevat tyypillisesti  6-12 kuukauden ajan kouluttajatehtävissä, varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa. Sopimussotilaan tehtävät määräytyvät pitkälti palveluspaikan mukaan. Perusyksiköissä heidän tehtävänsä on auttaa kantahenkilökuntaa koulutusten ja harjoitusten pitämisessä. Lisäksi heitä on muun muassa apukouluttajan tehtävissä ja teknisissä erikoistehtävissä.

Sopimussotilaiden tehtäväkenttä on laajentunut viimeisten vuosien aikana ja heitä löytyy useista Puolustusvoimien työpisteistä.

Sopimussotilaat nimitetään määräajaksi virkasuhteeseen. Määräaikaisuus perustuu Puolustusvoimien tarpeeseen tuottaa nuorta ja osaavaa reserviä sodan ajan tarpeisiin. Sopimussotilasjärjestelmän tarkoituksena on myös toimia rekrytointikanavana Puolustusvoimien palvelukseen ja koulutukseen.

Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan. Sen lisäksi, mitä yleisestä kelpoisuudesta valtion virkaan muualla laissa säädetään, Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan tehtävien edellyttämää luotettavuutta.

Sopimussotilaaksi voi hakeutua reservin aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksen saanut henkilö. Erityistapauksissa palvelukseen voidaan ottaa miehistön erikoiskoulutuksen saanut.

Sotilastehtävät edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Rekrytointiin kuuluu 12 minuutin juoksutesti, jossa on saavutettava vähintään tyydyttävä tulos.

Pääesikunnan henkilöstöosasto määrää vuosittain sopimussotilaskiintiöt puolustushaaroille ja erikseen päätetyille hallintoyksiköille. Tehtävät on tarkoitettu ennen kaikkea varmistamaan riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutusta antavissa joukoissa. Sopimussotilaita saa käyttää ainoastaan heidän osaamistaan vastaavissa sotilaallisissa tehtävissä.

Sopimussotilaat palkataan ensisijaisesti varusmiespalveluksen aikaiseen perusyksikköön. Työt alkavat yleensä heinäkuun alussa ja tammikuun alussa. Tehtäviin on jatkuva hakuaika. Käytännössä valinnat tehdään noin 1,5 kuukautta ennen saapumiserien sisääntuloa.

Sopimussotilaat palvelevat reservin arvonsa mukaan.

Sopimussotilaiden palkkaus määräytyy aliupseereita koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti. Tehtäväkohtainen palkkaus on AU-vaativuusluokka 1:n mukainen. Henkilökohtainen palkanosuus määräytyy 17 %:n mukaisesti koko sopimussotilaana palveltavan ajan.  Sopimussotilaan peruspalkka on 1.839,23 euroa (1.5.2023). Sopimussotilaalle ei makseta Puolustusvoimien palkkausjärjestelmä-sopimuksen lisäpalkkioliitteen kiinteitä kuukausipalkkaan sisältyviä lisiä. Suoritusperusteisia korvauksia voidaan maksaa, jos sopimuksen lisäpalkkioliitteen perusteet muutoin täyttyvät.

Sopimussotilaalle ei tehdä suoritusarviointia eikä tehtävästä laadita tehtäväkuvausta. Sopimussotilaana palveltu aika ei ole sotilaseläkkeeseen oikeutettavaa aikaa.

Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä noin 500 sopimussotilasta. heistä noin 300 työskentelee maavoimien joukko-osastoissa, vajaa 100 Ilmavoimissa ja noin 80 Merivoimissa. Myös muissa hallintoyksiköissä työskentelee joitakin sopimussotilaita.

Riku Rissanen

Maavoimien pääluottamusmies

Kuvat: Teemu Weckström

  • Niklas on pidetty työkaveri

    Ylikersantti Niklas Eriksson (24) palkittiin keväällä Kanta-Hämeen Aliupseerit ry:n ensimmäisenä Vuoden aliupseerina. Nimitys julkistettiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlissa Aulangolla.

  • Laitetaan hyvä kiertämään

    Ylikersantti Petteri Burman sai joulukuussa Maanpuolustuksen aloitesäätiön stipendin tekemistään 31 aloitteesta. Vuosien 2012 – 2016 aikana tehtyjen aloitteiden tarkoituksena on lisätä materiaalin käytettävyyttä ja kehittää palvelusturvallisuutta.

  • Värvätyille lupa ostaa alkoholia

    Värvätyt saivat vuonna 1969 oikeuden ostaa alkoholia vapaasti. Aiemmin värvätyt tarvitsivat kaikilta vaaditun alkoholinosto- eli ”viinakortin” lisäksi myös erillisen puolustuslaitoksen lupakirjan alkoholin ostoon Alkosta.