Kun loukkaannut työtehtävissä
Suomessa tapahtuu yli 100 000 työtapaturmaa vuodessa. Näistä reilu 80 prosenttia sattuu työtehtävissä ja 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisillä matkoilla.
Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen vaikuttava tapahtuma. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa töihin ja takaisin sekä työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana.
Tapaturma työpaikalla voi olla veitsen viiltämä pieni haava sormeen, liukastuminen tai virkamatkalla tapahtunut onnettomuus. Työtapaturma voi sattua myös työajalla, kuntoliikunnassa, jos liikunta on työnantajan hyväksymää ja sen tarkoituksena on työntekijän fyysistä kuntoa koskevien erityismääräyksien täyttäminen. Edellä mainittuja esimerkkejä koskee sama lainsäädäntö eli työtapaturma- ja ammattitautilaki.
Kaikki puolustusvoimissa työskentelevät on, palvelussuhteen laatuun katsomatta, vakuutettu työtapaturman varalta. Vahingon kärsinyt tekee itse ilmoituksen Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Tämän jälkeen tapaturma-asiamies täydentää, vahvistaa ja lähettää ilmoituksen Valtiokonttorille.
Työtapaturman hoitoprosessi
Ilmoita työtapaturmasta heti lähiesimiehelle. Jos hakeudut hoitoon julkisen terveydenhuollon yksikköön, tarvitset mukaasi vakuutustodistuksen, jonka lähiesimies (vast.) on allekirjoittanut. Vakuutustodistus löytyy Valtiokonttorin internetsivuilta. Yksityispuolen hoitolaitoksiin (Mehiläinen, Terveystalo yms.) todistusta ei tarvita. Kerro hoitoon hakeutuessasi, että vakuutuslaitos on Valtiokonttori.
Jos kyseessä on perusteltu epäily työtapaturman aiheuttamasta vammasta, voi Valtiokonttori korvata ensimmäisen lääkärissäkäynnin vahingon selvittämiseksi, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan työtapaturman seuraukseksi. Mikäli Valtiokonttori kieltäytyy korvaamasta, voi hallintoyksikkö korvata aiheutuneet sairaanhoitokulut ensimmäisen käynnin osalta.
Ensisijaisesti vahingoittunut hyödyntää työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa. Toki vahingoittunut voi hakeutua tarkoituksenmukaisempaan hoitopaikkaan vamman tutkimiseksi, mutta silloin kuluriski jää osittain tai kokonaan vahingoittuneelle. Kun työterveydenhuolto ohjaa ensimmäiseen tutkimukseen yksityiselle palveluntuottajalle, kustannukset jäävät hallintoyksikön hoidettavaksi, jos Valtiokonttori ei hyväksy tapahtumaa työtapaturmaksi.
Vapaa-ajan tapaturmat eivät kuulu työnantajan vakuutuspiiriin eikä siten niiden ensihoito työterveyshuollon tehtäviin. Jos vapaa-ajan tapaturman vaiva pitkittyy, jos sairauslomaan tarvitaan jatkoa tai jos vammalla on työkykyä haittaava merkitys pidemmällä tähtäimellä, hakeudu työterveyshuoltoon.
Työtapaturman kaltaiset vammat
Työssä tai palveluksessa voi syntyä vamma, jota ei korvata työ- ja tapaturmalain perusteella. Korvaus voidaan evätä esimerkiksi silloin kun tapaturman määritelmä (äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama) ei täyty. Jos on epäselvyyttä siitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei, hoitava lääkäri laatii perustellun maksusitoumuspyynnön Sotilaslääketieteen laitoksen kenttälääkinnän palveluyksikön hyväksyttäväksi.
Vamman tutkiminen ei edellytä puoltavaa päätöstä Valtiokonttorilta, vaan se korvataan työterveyshuoltona. Tutkimukset korvataan enintään vuoden ajan vamman syntymisestä. Varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin voi hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Meluvammat edelleen sotilaiden kiusana
Meluvamma on edelleen selvästi yleisin ammattitauti. Tyypillisesti meluvammat johtuvat pitkäaikaisesta melualtistuksesta. Sotilaille puolestaan tyypillisiä ovat äkillisen trauman aiheuttamat meluvammat.
-
Täydellisen sotilaan metsästys
Erikoisjääkäreinä työskennelleet Juuso Aho ja Vesapekka Larkkonen ovat koonneet sotilas-, liikunta- ja terveysalan osaamisensa yksiin kansiin. Tuosta osaamisesta syntyi kirja Military Cross-training – treenaa kuin erikoisjoukoissa.
-
Älä hyväksy kiusaamista
Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.