Siirry sisältöön

Fyysinen toimintakyky ammattitaidon mittarina

Ammattisotilailla on henkilökohtainen vastuu omasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidosta. Monelle sotilaalle liikunnallinen elämäntapa on itsestäänselvyys. Joillekin se voi tarkoittaa erityisiä ponnisteluja esimerkiksi iän, sairauksien tai vammojen takia.

Puolustusvoimat on määrittänyt jokaiselle  sotilaan tehtävälle fyysisen toimintakyvyn tavoitetason. Vuosittain suoritettavat fyysisen toimintakyvyn testit määrittävät onko sotilas kykenevä suoriutumaan tehtävistään.

Puolustusvoimat tukee henkilöstönsä liikkumista monipuolisesti. Työajalla toteutettavat viikkoliikuntatunnit ovat esimerkki, jolla työntekijöitä kannustetaan liikkumaan. Varuskuntien liikuntapaikoista pidetään pääsääntöisesti hyvää huolta ja niiden kehittämisessä kuunnellaan aktiivisesti henkilöstöä.

Rannikkoprikaatissa liikuntakasvatusupseerina palvelevan kapteeniluutnantti Ville Kiman mielestä lähtökohdat ovat kunnossa.

–  Mielestäni työantajan vastuulla on varata riittävät resurssit, jotka mahdollistavat ja luovat edellytykset liikuntatiloille, -välineille ja -paikoille palvelusturvallisessa ympäristössä sekä niiden kehittämisen.

Tarvittaessa resursseja hankitaan myös varuskuntien ulkopuolelta sopimalla yhteistyösopimuksia eri palveluntarjoajien kanssa. Liikuntapalvelujen kehittämiseen ja välinehankintoihin yksittäinen virkamies pääsee vaikuttamaan edustuksellisen yhteistoiminnan kautta.

Kiman mielestä liikuntapaikkoja tulisi kehittää nykyaikaisemmiksi ja vastamaan esimerkiksi kunnallisia palveluja.

Hyvät tilat ja ympäristö luovat osaltaan lisää motivaatiota liikkumiseen.

Työkavereiden haastaminen, yhdessä tekeminen ja useassa varuskunnassa järjestettävät ammattilaisten ohjaamat ryhmäliikuntatunnit toimivat puitteiden lisäksi hyvänä kannustimena aktiiviselle liikkumiselle.

Liikkumisen haasteet

Henkilöstövaje, kiire ja suuret työmäärät kuormittavat henkilöstöä päivittäin. Vajaalla henkilöstöllä operoivasta työyksiköstä ei helposti lähdetä edes tunniksi liikkumaan. Työ velvoittaa ja työkavereita ei haluta jättää tekemään omia töitä.

Hyvillä pohjilla ja vapaa-ajalla harrastamalla jokainen pystyy varmasti ylläpitämään fyysistä toimintakykyään tiettyyn pisteeseen asti. Meripalveluksessa, vuorotöissä tai sotaharjoituksissa oman fysiikan kehittäminen vaatiikin jo oikean ruokavalion lisäksi huomattavaa perehtyneisyyttä aiheeseen. Jos suuren työkuorman lisäksi rasittaa elimistöä raskailla fyysisillä harjoitteilla ilman mahdollisuutta palautumiselle, ollaan menossa väärään suuntaan liikunnan hyödyistä.

Kima näkee työnantajan lähtökohtana olevan mahdollistaa, tukea fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä myös sotaharjoituksissa.

–  Esikunta- ja toimistotehtävissä, joissa muodostuu kovin helposti fyysisen kuormituksen kannalta passiivisia päivä, tulisi kiinnittää liikuntaan nykyistä enemmän huomiota.

Hallintoyksiköiden liikunta-alan ammattilaiset tarjoavat työntekijöille apua. Tukea saa tarvittaessa myös työterveyshuollon kautta, varsinkin jos fyysinen tai psyykkinen toimintakyky ja hyvinvointi heikkenevät.

Ville Kima toivoo työntekijöiltä asennetta omaa fyysistä kuntoa, terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista kohtaan.

Aktiivisuus lähtee yksilöstä ja fyysisen kunnon eteen joutuu jokainen tekemään työn ihan itse.

 

Aleksi Laurila

Merivoimien pääluottamusmies

Kuvat: Jani Engberg

  • KIKY-pidennykset poistuvat

    Valtion sopimusratkaisussa sovittiin, että kilpailukykysopimuksen (KIKY) mukanaan tuoma palkaton työajan pidennys poistuu lokakuussa.

  • Aliupseeri kansainvälisessä palveluksessa

    Suomen Nato-jäsenyyden myötä ulkomaan tehtävistä muodostuu osa aliupseerin urapolkua. Tehtävävaihtoehtojen määrä kasvaa huomattavasti aluksi Naton komento- ja johtorakenteessa sekä erillislaitoksissa.

  • Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

    Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.