Siirry sisältöön

Fyysisen toimintakyvyn arviointi muuttuu

Sotilaiden fyysisen toimintakyvyn valtakunnalliset tavoitteet muuttuivat vuoden 2020 alussa. Samalla toimintakykyä mittaavat testit muuttuivat. Jatkossa kaikilla sotilailla on tehtäväkohtaiset toimintakykytavoitteet, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Likkuntapäällikkö Lasse Torpo

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö majuri Lasse Torpo kertoo, että laki puolustusvoimista antaa perusteet sotilaiden fyysisen toimintakyvyn tavoitteille. Lain mukaan ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa.

Puolustusministeriön antaman asetuksen mukaan ammattisotilaan perustaidot ja kunto arvioidaan säännöllisesti testien ja terveystarkastuksen perusteella. Jos ammattisotilaan perustaidot ja kunto eivät vastaa hänen tehtävänsä asettamia vaatimuksia, hänelle voidaan laatia ohjelma perustaitojen parantamiseksi tai kunnon kohottamiseksi.

Pääesikunnan koulutusosaston antama Fyysinen toimintakyky –määräys täsmentää lakia ja asetusta. Sen mukaan Puolustusvoimat tarvitsee fyysisesti toimintakykyistä, aktiivisesti liikuntaa harrastavia ja tehtäviinsä motivoitunutta henkilöstöä poikkeusolojen ja rauhanajan tarpeisiin. Vaikka sotilaidenkin toimintaympäristö on teknistynyt, yksittäiseltä sotilaalta vaaditaan edelleen hyvää fyysistä kuntoa sekä kykyä liikkua maastossa, vaihtelevissa olosuhteissa. Sotilaan tulee myös pystyä hallitsemaan taistelukentän fyysinen ja psyykkinen kuormitus pitkään kestävissä ja vaikeasti ennakoitavissa tilanteissa.

Kaikki sotilaat samalla viivalla

Keskeinen muutos sotilaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa on se, että jatkossa tavoitteet ovat ikä- ja sukupuolineutraaleita. Testit ja tavoitetasot koskevat näin ollen kaikkia ammattisotilaita, myös 55 vuotta täyttäneitä.

Sotilastehtävissä ei ole naisten ja miesten tehtäviä tai nuorten ja vanhempien tehtäviä. On vaan tehtäviä, joita hoitaa sotilas.

Lähde: Puolustusvoimat

Kaikkia sotilaita koskeva minimivaatimus ja tehtäväkohtaiset tavoitetasot muodostuvat jatkossa yksiselitteisistä kestävyys- ja lihaskuntotestien tuloksista. Kestävyystesti suoritetaan 12 minuutin juoksutekstinä tai UKK-kävelytestinä. Alle 45-vuotiaat ammattisotilaat suorittavat testin ensisijaisesti juoksutestinä. UKK-kävelytestiä käytetään kestävyystestimenetelmänä 45-vuotiaille ammattisotilaille.

UKK-kävelytesti on ainoa, jossa ikä ja sukupuoli vaikuttavat lopputulokseen, mutta se johtuu UKK-instituutin validoimasta tuloskaavasta, johon henkilön taustatiedot vaikuttavat. Tätä kaavaa ei ollut syytä lähteä muuttamaan.

Kuva: Puolustusvoimat

Lihaskunnon mittaus tapahtuu vauhdittomalla pituushypyllä, istumaannousulla, etunojapunnerruksella. Lihaskuntotestien yhteydessä ammattisotilaat suorittavat taakankantotestin. Lihaskuntotesteihin sisältyy edelleen myös kehonkoostumuksen mittaus. Testit suoritetaan ennen kehityskeskustelukauden alkamista.

Pitkään käytössä olleita testejä poistuu samalla käytöstä. Näitä ovat marssit ja suunnistus. Muutoksen taustalla on Torpon mukaan tarve saada käyttöön sellaisia mittareita, mitkä tosiasiallisesti mittaavat yksittäisen sotilaan fyysistä toimintakykyä.

Esimerkiksi vuosittainen suunnistussuoritus ei luotettavasti mitannut sotilaan suunnistustaitoa. Vaikka suunnistus jäi mittareista pois, tulee jokaisen sotilaan kuitenkin ylläpitää tätä tärkeää taitoa.

Sotilaiden ampumataitoa mitataan jatkossakin säännöllisesti. Ammattisotilaan ampuma- ja aseenkäsittelytaidon tavoitteena on, että hän saavuttaa sekä ylläpitää vähintään tehtäviensä edellyttämän tavoitetason ampumataitotestissä. Ampumataitoa mittaaviin testeihin tulee kuitenkin joitakin muutoksia vuoden 2020 aikana. Torpon mukaan jatkossa sotilaan ampumataitoa mitataan todennäköisesti ainoastaan rynnäkkökivääriammunnalla.

Kaikille tehtäville määritellään fyysisen toimintakyvyn tavoitetaso. Tasoja on viisi ja ne on määritelty työn sisällön ja luonteen mukaan. Tasolla 5 on erikseen nimettyjä tehtäviä, joiden tavoiterajat hallintoyksikkö määrittelee erikseen. Kriisinhallintatehtäviin on määritelty erilliset minimivaatimukset kestävyyskunnon osalta.

Esimiehen vastuu korostuu

Hallintoyksikön päällikkö määrittelee jokaisen tehtävän fyysisen toimintakyvyn vaatimus- ja tavoitetason. Tämä taso kirjataan hallintoyksikön tehtäväkokoonpanoon. Torpo kertoo, että sotilas saa tiedon oman tehtävänsä tavoitetasosta omalta työpaikaltaan. Tämänhetkinen kuntotaso selviää testeissä.

Torpo kuvaa, että uusi normi korostaa esimiehen vastuuta alaistensa fyysisestä toimintakyvystä. Esimiehen on oltava tietoinen alaisensa fyysisestä toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Esimiehen toimintaa ohjaa normi työkyvyn aktiivisen tuen mallista. Tässä normissa määritellään tukitoimet työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi

Kehityskeskustelussa työntekijän saavuttamia testituloksia verrataan tehtävän edellyttämään fyysisen toimintakyvyn tasoon. Mikäli henkilön fyysinen toimintakyky on hänen tehtävänsä edellyttämään tasoon nähden riittämätön, tulevan kauden tavoitteeksi voidaan asettaa tason saavuttaminen.

Jos alaisen toimintakyky on heikentynyt, esimiehellä on iso vastuu asiaan tarttumisessa.  Jatkossa esimies myös ratkaisee mahdolliset vapautukset testeistä sekä asiaan liittyvät jatkotoimenpiteet. Työterveyshuolto ei enää anna vapautuksia, vaan tekee arvioita ja antaa suosituksia.

Torpo kertoo, että minimivaatimus- tai tavoitetason alittaneille suositellaan laadittavaksi henkilökohtainen kunto-ohjelma, jota toteutetaan myös johdettuna viikkoliikuntana. Ammattisotilaan osallistuminen viikkoliikuntaan työaikana edellyttää Torpon mukaan kuntotestien suorittamista.

Johdetun viikkoliikunnan määrä on 2-3 tuntia, muiden töiden salliessa ja esimiehen luvalla. Kolmas tunti viikkoliikuntaa tarjotaan työntekijöille, joiden tavoitetaso on 3-5.

Torpo korostaa sotilaan omaa vastuuta fyysisen suorituskyvyn kehittämisessä ja ylläpitämisessä.  Vaikka Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstölleen tukea ja liikuntamahdollisuuksia, jokainen kuitenkin tekee itse päätöksen, miten näitä mahdollisuuksia hyödyntää ja miten muuten toimintakykyään ylläpitää.

Torpo muistuttaa, että Puolustusvoimat tukee työntekijöitään antamalla viikkoliikuntaoikeuden. Hallintoyksiköillä on lisäksi mahdollisuus tukea esimerkiksi ruokatuntiliikuntaa ja vapaa-ajan liikuntaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseen tarkoitetuilla varoilla.

Puolustusvoimien tarjoamat liikuntapaikat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Lisäksi työnantaja ja varuskuntien liikuntakerhot tarjoavat erilaisia liikkumismahdollisuuksia.

Esimerkin voimalla

Torpo korostaa esimerkin voimaa liikunnallisuuden edistämisessä. Esimiesten esimerkillä on merkitystä joka tasolla liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämisessä.

Aika moni varusmies muistaa omat kouluttajansa nimeltä. Kouluttajien esimerkillä on merkitystä myös varusmiesten liikkumiseen.

Esimiehillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten työpaikalla suhtaudutaan liikkumiseen. Torpon mukaan jotkut esimiehet laittavat jopa sotaharjoitusten ohjelmaan liikuntaa.

Esimerkiksi viikkoliikunnan käyttäminen työpaikalla on paljon kiinni siitä, minkälaisen esimerkin esimies asiassa alaisilleen antaa.

Myös aliupseerit ovat yhä useammin esimiestehtävissä. Heillä on omalla esimerkillään mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa liikuntakäytäntöihin ja asenteisiin.

Yksityiskohtaisempaa tietoa sotilaiden fyysisen toimintakyvyn tavoitteista ja arvioinnista on Pääesikunnan määräyksessä HP560.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Henri Hakulinen, Asta Ruuskanen

  • Meluvammat edelleen sotilaiden kiusana

    Meluvamma on edelleen selvästi yleisin ammattitauti. Tyypillisesti meluvammat johtuvat pitkäaikaisesta melualtistuksesta. Sotilaille puolestaan tyypillisiä ovat äkillisen trauman aiheuttamat meluvammat.

  • Kun kiinnostus työhön häviää

    Urheilussa tuomari keskeyttää pelin, jos pelaaja rikkoo sääntöjä. Tuomarin tehtävä on huolehtia siitä, että peli on mahdollisimman reilua kaikille ja kontaktilajeissa vammautumisia ei tapahdu. Mistä sitten tietää, että työelämän pelikentällä on aika viheltää peli poikki?

  • Työsuojelu vaatii sitoutumista

    Onnistuneen työsuojelun taustalla ovat johdon sitoutuminen, toimiva yhteistyö, selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen sekä aktiiviset työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.