Siirry sisältöön

Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen

Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.

Puolustusvoimien työterveyshuolto kattaa nykyisellään vahinkojen tutkimiseen liittyviä toimia, mutta hoidosta aiheutuvia kuluja se ei kata.

Käsittelimme tätä epäkohtaa Työ- ja palvelusturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa syksyllä. Siellä saamamme tiedon mukaan keväällä 2021 Pääesikunta pyysi Valtiokonttoria tekemään selvityksen henkilöstön tapaturmaturvan laajentamismahdollisuuksista vahinkotapauksiin, jotka eivät tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla, mutta joiden korvattavuutta Puolustusvoimat pitää henkilöstönsä kunnon ja ammattitaidon ylläpitovelvoite huomioon ottaen perusteltuna.

Valtiokonttorin tilastojen mukaan kuntoliikuntaan liittyviä vahinkoja on ollut vuosina 2019 – 2020 joitain kymmeniä. Niistä noin 75 % on korvattu. Tyypillinen hylkäämisen syy on ollut kulumasairaudesta johtuva lihaksen revähdys esimerkiksi juostessa tai hypätessä vauhditonta pituutta.

Erilaisia toteutusvaihtoehtoja puntaroidessaan on Valtiokonttori todennut mahdollisen lisäturvan sopimukseen toimivimmalta toteutustavalta. Tähän liittyy lisäturvasta säätäminen lailla. Mikäli useaa viranomaista koskeva lisäturva katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi, se säädettäisiin erillisellä lailla.  

Toteutuessaan työterveyshuoltosopimus kattaisi kuntoliikunnassa, voimankäyttökoulutuksessa tai vastaavassa toiminnassa sattuneiden vahinkotapahtumien edellyttämän hoidon. Muutoksen tavoitteena olisi turvata vahingoittuneen nopea hoitoon pääsy ja töihin paluu, kun työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvausedellytykset eivät täyty.

Olen erittäin tyytyväinen, että asian selvittelyyn on panostettu. Pääesikunta ja Valtiokonttori jatkavat yhteistyötä asiassa tavoitteena muodostaa ehdotus tarvittavista lisätoimista ja toteutustavasta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin tämä tärkeä asia etenee ja minkälaisella aikataululla.


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Työnohjauksesta hyötyä esimiestyössä

    Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorilla työskentelevä työterveyspsykologi Tomi Viitanen haluaa nostaa työnohjauksen hyötyjä esille Puolustusvoimissa. Hän näkee, että työnohjaus palvelee erityisesti esimiestyötä.

  • Laillisuusvalvontakanava käyttöön Puolustusvoimissa

    Puolustusvoimat otti syyskuussa koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan laillisuusongelmista. Ilmoituskanava on koekäytössä viidessä hallintoyksikössä puolen vuoden ajan. Ilmoittaminen on mahdollista myös nimettömänä.

  • Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen

    Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.