Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen
Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.
Puolustusvoimien työterveyshuolto kattaa nykyisellään vahinkojen tutkimiseen liittyviä toimia, mutta hoidosta aiheutuvia kuluja se ei kata.
Käsittelimme tätä epäkohtaa Työ- ja palvelusturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa syksyllä. Siellä saamamme tiedon mukaan keväällä 2021 Pääesikunta pyysi Valtiokonttoria tekemään selvityksen henkilöstön tapaturmaturvan laajentamismahdollisuuksista vahinkotapauksiin, jotka eivät tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla, mutta joiden korvattavuutta Puolustusvoimat pitää henkilöstönsä kunnon ja ammattitaidon ylläpitovelvoite huomioon ottaen perusteltuna.
Valtiokonttorin tilastojen mukaan kuntoliikuntaan liittyviä vahinkoja on ollut vuosina 2019 – 2020 joitain kymmeniä. Niistä noin 75 % on korvattu. Tyypillinen hylkäämisen syy on ollut kulumasairaudesta johtuva lihaksen revähdys esimerkiksi juostessa tai hypätessä vauhditonta pituutta.
Erilaisia toteutusvaihtoehtoja puntaroidessaan on Valtiokonttori todennut mahdollisen lisäturvan sopimukseen toimivimmalta toteutustavalta. Tähän liittyy lisäturvasta säätäminen lailla. Mikäli useaa viranomaista koskeva lisäturva katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi, se säädettäisiin erillisellä lailla.
Toteutuessaan työterveyshuoltosopimus kattaisi kuntoliikunnassa, voimankäyttökoulutuksessa tai vastaavassa toiminnassa sattuneiden vahinkotapahtumien edellyttämän hoidon. Muutoksen tavoitteena olisi turvata vahingoittuneen nopea hoitoon pääsy ja töihin paluu, kun työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvausedellytykset eivät täyty.
Olen erittäin tyytyväinen, että asian selvittelyyn on panostettu. Pääesikunta ja Valtiokonttori jatkavat yhteistyötä asiassa tavoitteena muodostaa ehdotus tarvittavista lisätoimista ja toteutustavasta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin tämä tärkeä asia etenee ja minkälaisella aikataululla.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen
Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.
-
Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä
Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.
-
Tavoitteena ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö
Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan Puolustusvoimilla on tavoitetilassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen tärkeimpänä kriteerinä on operatiivisten vaatimusten täyttyminen.