Siirry sisältöön

Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen

Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.

Puolustusvoimien työterveyshuolto kattaa nykyisellään vahinkojen tutkimiseen liittyviä toimia, mutta hoidosta aiheutuvia kuluja se ei kata.

Käsittelimme tätä epäkohtaa Työ- ja palvelusturvallisuuden keskustoimikunnan kokouksessa syksyllä. Siellä saamamme tiedon mukaan keväällä 2021 Pääesikunta pyysi Valtiokonttoria tekemään selvityksen henkilöstön tapaturmaturvan laajentamismahdollisuuksista vahinkotapauksiin, jotka eivät tule korvattavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla, mutta joiden korvattavuutta Puolustusvoimat pitää henkilöstönsä kunnon ja ammattitaidon ylläpitovelvoite huomioon ottaen perusteltuna.

Valtiokonttorin tilastojen mukaan kuntoliikuntaan liittyviä vahinkoja on ollut vuosina 2019 – 2020 joitain kymmeniä. Niistä noin 75 % on korvattu. Tyypillinen hylkäämisen syy on ollut kulumasairaudesta johtuva lihaksen revähdys esimerkiksi juostessa tai hypätessä vauhditonta pituutta.

Erilaisia toteutusvaihtoehtoja puntaroidessaan on Valtiokonttori todennut mahdollisen lisäturvan sopimukseen toimivimmalta toteutustavalta. Tähän liittyy lisäturvasta säätäminen lailla. Mikäli useaa viranomaista koskeva lisäturva katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi, se säädettäisiin erillisellä lailla.  

Toteutuessaan työterveyshuoltosopimus kattaisi kuntoliikunnassa, voimankäyttökoulutuksessa tai vastaavassa toiminnassa sattuneiden vahinkotapahtumien edellyttämän hoidon. Muutoksen tavoitteena olisi turvata vahingoittuneen nopea hoitoon pääsy ja töihin paluu, kun työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvausedellytykset eivät täyty.

Olen erittäin tyytyväinen, että asian selvittelyyn on panostettu. Pääesikunta ja Valtiokonttori jatkavat yhteistyötä asiassa tavoitteena muodostaa ehdotus tarvittavista lisätoimista ja toteutustavasta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin tämä tärkeä asia etenee ja minkälaisella aikataululla.


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Aliupseeritehtävien määrä kasvussa

    Vuoden 2020 henkilöstötilinpäätöksen mukaan Puolustusvoimissa työskenteli vuoden 2020 lopulla 12520 ihmistä. Heistä 3223 oli aliupseereita ja sopimussotilaita. Aliupseerien määrä kasvaa ja heille on tulossa yhä vaativampia tehtäviä.

  • Älä hyväksy kiusaamista

    Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.

  • Muutoksia työkyvyn tukiohjelmaan

    Puolustusvoimat on uudistanut työkyvyn tukiohjelmaa. Toimintamallin tarkoituksena on tukea työkykyä ja työssä jatkamista mahdollisimman pitkään.