Siirry sisältöön

Onko työssä sattunut tapaturma työtapaturma?

Pohtiessani työtapaturmaa sanana, on sen kuvaus mielestäni selkeä. Tapaturma, joka on sattunut töissä. Viime aikoina kuulemani perusteella asia ei kaikkien mielestä ole ihan noin yksiselitteinen.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki määrittelee työtapaturman siten, että työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työnteon yhteydessä. Loogista ja ymmärrettävää. Tapaturma määritellään niin, että kyseessä on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Laki määrittää myös sen, että laki on voimassa työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella. Varsinaisen työntekopaikan lisäksi laki kattaa esimerkiksi työmatkat ja tavanomaiset virkistystauot työntekopaikan läheisyydessä. Jos virkamies tekee työtä kotonaan, eivät matkat tai virkistystauot kuulu työtapaturmalain piiriin.

Laissa määritetään myös muun työnantajan järjestämän toiminnan kuuluvaksi työtapaturmalain piiriin. Tällaisena mainittakoon koulutus- ja virkistystilaisuudet, työkykyä ylläpitävä toiminta sekä kuntoliikunta työaikana, kun se on työnantajan hyväksymä.

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Valtiolla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta, vaan korvaus valtion työssä aiheutuneen työtapaturman tai ammattitaudin johdosta maksetaan valtion varoista. Tämä tarkoittaa sitä, että Puolustusvoimien virkamiesten työtapaturmailmoitukset käsitellään Valtiokonttorissa.

Miten näin tarkkaan määritetty asia siis voi aiheuttaa epäselvyyttä?

Aliupseeri oli johtamassa viikko-ohjelman mukaisia palvelusammuntoja. Astuessaan ulos pakettiautosta, sattui jalan alle kivenmurikka, jonka johdosta nilkka taittui. Taittumisen yhteydessä akillesjänne meni poikki. Tapaturmailmoitus laadittiin huolella. Ilmoitukseen kirjattiin kaikki tapaturmaan liittyvät asiat. Vamma hoidettiin asianmukaisesti, paraneminen ja hoitoprosessi aiheutti pitkän sairausloman lisäksi intensiivisen jakson fysikaalista terapiaa. Aliupseeri yllättyikin suuresti saadessaan Valtiokonttorilta päätöksen, että kyse ei ollut työtapaturmasta.

Esimerkkitapauksessani aliupseeri joutui itse kustantamaan hoitoon liittyvät maksut (lääkkeet, fysikaalisen hoidon). Myös 100 % palkanmaksu päättyi, kun sairausloma oli jatkunut 60 vuorokautta. Työtapaturmatilanteessa voi virkamies olla sairauslomalla täydellä palkalla 90 vuorokautta vuoden aikana. Tämä ei toteutunut, sillä Yleiseen virkaehtosopimukseen on kirjattu, että tapauksissa, joissa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, palkkaus maksetaan tavallisen sairauslomakorvauksen mukaan. Sama tulkinta, kuin tilanteessa, joissa virkamies itse aiheuttaa tapaturman!

Työn tekeminen tuli siis varsin kalliiksi. On lukemattomia muita arkisia tilanteita, joita aliupseeri kohtaa työssään viikoittain tai kuukausittain, joissa tapaturmalain määritykset eivät täyty. Työn tekeminen alkaa pelottamaan, kun mahdollisen vahingon sattuessa jääkin omilleen. Hädän hetkellä olisi upeaa tietää, että kruunu huolehtii omistaan. Toistaiseksi näin ei vain ole.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Asta Ruuskanen

  • Uusi sopimuskierros käynnistynyt

    Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 28.2.2022. Nykyinen sopimuskausi on tuonut Aliupseeriliiton jäsenille parannuksia peruspalkkoihin, poistanut B-luokkien käytön sekä kehittänyt Puolustusvoimien lisäjärjestelmiä

  • Olisiko aika uudistaa sotilaiden työaikanormeja?

    Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa määritellään lailla puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta. Lain soveltamisesta on annettu tarkempia määräyksiä asetuksella. Lakiin sisältyvät määräykset enimmäistyöajasta, viikkolevosta sekä ylityökorvauksista ja eräistä muista korvauksista.

  • Valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa

    Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen näkee, että valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa. Hän pitää perusteltuna Valtioneuvoston puolustusselonteon painotusta puolustusvoimien valmiuden kehittämiseksi.