Siirry sisältöön

Tulkki ja rauhanneuvottelija

Ylivääpeli Juha Koukulla (47) on Kaartin jääkärirykmentissä satakunta edustettavaa. Koukku on toiminut aliupseereiden luottamusmiehenä pääkaupunkiseudun eri hallintoyksiköissä vuodesta 2001 alkaen.

Koukulle ovat tulleet tutuksi Etelä-Suomen huoltorykmentin, Ammattisotilas_aliupseeri_Luottamusmies_Koukku2_Kuva_AstaRuuskanenPuolustusvoimien kansainvälisen keskuksen, Pääesikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen aliupseerien arki ja murheet. Hänen tämänhetkinen kautensa Kaartin jääkärirykmentissä kestää vuoden 2019 alkuun.

Luottamusmiehen keskeiset tehtävät ovat sopimusten valvonta omalla työpaikallaan sekä jäsenten aseman ja oikeuksien valvonta. Luottamusmiehenä Koukulla on käytettävissään työaikaa aliupseereiden edunvalvontaan.

Työnantaja ei kuseta aina

Koukun kokemukset kuulostavat siltä, että luottamusmies toimii usein tulkkina ja rauhanneuvottelijana työntekijän ja esimiehen välillä. Tilanne ei tosiasiallisesti aina ole niin, että ”työnantaja kusettaa”. Koukku korostaa, että molemmilla puolilla on osaamattomuutta. Koukku kertoo tilanteesta, jossa esimies oli yksipuolisesti muuttanut työaikataulukkoa.

– Menin paikan päälle ja rupesin selvittämään asiaa. Esimiehen selityksenä oli, että vuorolistaa oli pakko muuttaa jotta tarvittavat työt saadaan hoidettua. Hän otti esille myös sen, että työntekijät ”mulkkaavat” omatoimisesti työvuoroja keskenään. Kävin sitten vuorotellen keskustelemassa osapuolten kanssa. Molemmat osapuolet ymmärsivät loppujen lopuksi, miten sekä työnantajan että työntekijän tulee toimia ja mikä on työpisteen kaikkien osapuolten kannalta yhteinen etu.

Koukku korostaa, että jos työnantajan kanssa menee neuvottelemaan, ei auta ensin lyödä nyrkkiä pöytään. Omasta mielestään hänellä on melko sovitteleva asenne. 

– Minulla on ollut työnantajan edustajien kanssa näkemyseroja ja joskus väännetty esimerkiksi tehtävänkuvauksesta kovastikin. Aina olemme kuitenkin saaneet asiat hoidettua. Huutamisesta ei ole mitään hyötyä kenellekään.

Luottamusmiehen ja esimiesten hyvät ja luottamukselliset suhteet johtavat joskus siihen, että esimieskin voi pyytää alaistaan ottamaan yhteyttä luottamusmieheen jonkun asian varmistamiseksi.

Joskus asiat jäävät pyörimään luottamusmiehen päähän. Yksi ikävänä kokemuksena Koukun mieleen jäänyt tapaus liittyi epäasialliseen kohteluun työpaikalla. Monen vaiheen jälkeen tämäkin asia kuitenkin ratkesi.

– Se alkoi minullekin käydä hermon päälle. Pohdin, miksi asiaa ei pystytty hoitamaan työyhteisön sisällä. Olin jäsenen tukena kun asia oli prosessissa. Tilanteen hoito kesti useamman kuukauden. Asia lähti ratkeamaan kun otin komentajaan yhteyttä. Kerroin mikä oli tilanne. Komentaja tarttui asiaan ja se lähti siitä ratkeamaan.

Osaava jäsen joka työpisteeseen

Koukku on sisäistänyt hyvin luottamusmiehen viestintäroolin edustettaviensa suuntaan. Monesti jäsenet ottavat yhteyttä vasta kun vahinko on jo päässyt tapahtumaan.

– Sovimme juuri palkanlaskijan kanssa, että laitan jäsenistölle viestin palkkakuittien tarkastamisesta. Moniin asioihin pystyy puuttumaan ja ne voidaan korjata, jos jäsenet reagoivat mahdollisiin palkkavirheisiin välittömästi. Samassa viestissä muistutan myös siitä, että jäsenet tarkastavat aina ennen matkalle lähtöä virka-auton käytön mahdollisuuden ja periaatteet.

Ammattisotilas_aliupseeri_Luottamusmies_Koukku3_Kuva_AstaRuuskanenViestinnällä ja jäsenten tietoisuuden parantamisella on mahdollisuus ennakoida ongelmia. Vuosi sitten käynnistynyt Osaava jäsen –toimintamalli on hiljalleen jalkautunut työpaikoille. Koukulla ei vielä ole runsaasti kokemusta siitä, miten malli on ruvennut toimimaan.

– Ehkä joiltain osin Osaava jäsen -malli on auttanut ja selventänyt asioita jäsenille.

Erityisen tärkeänä Koukku näkee, että jokaisella työpisteellä olisi läsnä Osaava Jäsen, joka toimisi lähitukena uudelle aliupseerille ja jokaiselle, joka joutuu jonkun pulmatilanteen eteen.

– Yksiköihin pitäisi mielestäni saada luottoaliupseeri. Kun tulee uusi työntekijä, työpisteellä olisi henkilö, joka ottaisi uuden aliupseerin haltuunsa ja kertoisi Aliupseeriliiton palveluista ja joukko-osaston luottamusmiehen yhteystiedot. Osaava jäsen olisi läsnä yksiköissä ja osaisi kertoa uudelle aliupseerille tärkeistä asioista.

Avarakatseisuutta ja neuvottelutaitoa

Koukun mielestä hyvä luottamusmies pystyy lähestymään ihmisiä. Hän on neuvottelutaitoinen ja hänellä kyky viedä neuvottelua eteenpäin.

– Luottamusmiehen tulee olla riittävän avarakatseinen. Hänen tulee nähdä asiat myös muiden näkökulmasta.

Luottamusmiehen tulee olla kiinnostunut kouluttamaan itseänsä aliupseereita koskeviin asioihin.

– Näitä tärkeitä asioita ovat esimerkiksi aliupseerien koulutus-, palkkaus- ja virkaura-asiat sekä tasokuvausten hallinta.  Luottamusmiehelle on myös etua, että tietää mitä omassa hallintoyksikössä tapahtuu.  Tähän ei vaan usein ole riittävästi aikaa.

Samat vaatimukset koskevat myös varaluottamusmiestä.Ammattisotilas_aliupseeri_Luottamusmies_Koukku1_Kuva_AstaRuuskanen

– Ihannetilanteessa varaluottamusmies olisi valmis kasvamaan varsinaiseksi luottamusmieheksi ja kouluttamaan itseään tähän tehtävään. Olisi hyvä jos, varaluottamusmies voisi olla mukana tehtävien arvioinnissa ja mahdollisesti muissakin tehtävissä oppimassa ja osallistumassa.

Koukku on kouluttautunut ahkerasti koko luottamusmiesuransa Aliupseeriliiton kursseilla. Hän on tyytyväinen liiton tarjoamaan koulutukseen. Kehitysajatuksiakin hänellä toki on.

– Toivon, että luottamusmiehiä varten olisi lista tärkeimmistä työnantajan asiakirjoista, joista jokaisen luottamusmiehen olisi syytä olla perillä.  Aliupseeriliitton jäsensivuilla voisi olla näistä asiakirjoista luettelo. Tämä toimisi hyvänä muistilistana. Kun näissä tärkeissä asiakirjoissa tapahtuu muutos, luottamusmiehille kerrottaisiin asiasta ja kehotettaisiin tutustumaan muutoksiin.  

Luottamusmiesuransa aikana Koukku kokee saaneensa hyvää kokemusta ja oppia neuvottelutaidosta ja esimiesten kanssa asioinnista. Hän kokee oppineensa erityisesti haasteellisiin asioihin tarttumista ratkaisukeskeisesti. Myös tilannekartoitustaito on kehittynyt jäsenen ja esimiesten välimaastossa toimiessa.

Koukulla on myös ammatillisesti mielenkiintoinen aika työelämässä. Hän suorittaa parhaillaan huollon mestariopintoja. Koska huollon kurssilla on vain kaksi oppilasta, hän opiskelee yhdessä kadettien ja upseerien kanssa.

Koukku aloitti Puolustusvoimien palveluksessa 1.6.1988 siviiliasentajana Vammalan asevarikolla. Hän on työskennellyt taisteluvälineiden kanssa koko työuransa. Vammalasta tie vei vuonna 1996 kolmeksi vuodeksi Katajaluodon koeasemalle ja sieltä Santahaminaan ja Kaartin jääkärirykmenttiin. Koukku eli itse läpi huollon organisaatiomuutoksen kun huoltorykmenttejä kokeiltiin puolustusvoimissa. Kun huolto siirtyi takaisin Kaartin jääkärirykmenttiin, hän siirtyi mukana.  Hän on ehtinyt kahdesti myös rauhanturvatehtäviin 1990-luvulla.

Luottamusmiestehtävän lisäksi Koukku on toiminut aktiivisesti myös omassa yhdistyksessään Uudenmaan aliupseereissa. Hallituksen jäsenenä hän toimi hetken yhdistyksen tiedottajana ja vuosina 2006 – 2007 puheenjohtajana.


Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Työnantajalta tarkentavia ohjeita

    Työnantaja antoi vuodenvaihteessa tarkentavia ohjeita koskien muun muassa etätyötä, vuosilomia, lomarahan vaihtamista vapaaksi, sotilaallisia harjoituksia, virkamatkoja sekä muuttokustannusten korvauksia.

  • Kuka piikittää ketä – ja kenen vastuulla?

    Suomi on lähettänyt noin 400 kriisinhallinnan ammattilaista eri operaatioihin ympäri maailmaa. Kulunut vuosi on eittämättä ollut poikkeuksellinen kotimaan tehtävissä palveleville sotilaille, mutta maailmalla poikkeusolot ovat olleet erityisen rasittavat.