Siirry sisältöön

Kahdenlaista maanpuolustusvelvollisuutta

Eduskunnan Puolustusvaliokunta on antanut mietintönsä, jolla lakia puolustusvoimista muutettaisiin. Puolustusvoimien uudeksi neljänneksi tehtäväksi tulisi Euroopan unionin kahteen sopimukseen perustuva kansainvälisen avun antaminen ja osallistuminen muuhun kansainväliseen toimintaan.

Lakimuutoksen myötä ammattisotilaille tulisi virkavelvollisuus osallistua kyseisiin tehtäviin. Mutta asevelvolliset, varusmiehet ja reserviläiset eivät olisi velvollisuuden piirissä.

Suomen perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Asia vaikuttaa yksiselitteiseltä mutta oikeusoppineiden mukaan asia ei näin ole. Lain valmistelussa muun muassa oikeusministeriö ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesivat, että kansainvälisen avun antamisessa ei kantahenkilökunnankaan osalta ole kysymys Suomen perustuslain 127 §:ssä tarkoitetusta jokaiselle Suomen kansalaiselle kuuluvasta maanpuolustusvelvollisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta taas kertoo ymmärtävänsä lain velvollisuutta koskevat perusteet mutta katsoo, että olisi suotavaa, että osallistuminen perustuisi suostumukseen. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta painottaa kansainvälisiin tehtäviin lähetettävän henkilöstön suostumuksen merkitystä.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on edellä mainituista maan korkeimpien oikeustahojen lausunnoista huolimatta päätynyt ratkaisuun, jossa avunannon ja saamisen uskottavuus on keskeinen kriteeri, joka puoltaa viimekätisen palvelusvelvollisuuden hyväksymistä. Valiokunnan mukaan vastoin tahtoaan määräämistä kansainvälisen avun tehtäviin tulisi kaikin keinoin kuitenkin välttää. Kantahenkilökunnan osallistumiskysymystä kansainvälisiin aputehtäviin on sen mukaan tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta kuin vain siitä, voidaanko tällainen lainsäädännöllinen velvoite kantahenkilökunnalle ylipäätään asettaa.

Kysymys on siis poliittisesta harkinnasta, ei siitä, onko se lainsäädännöllisesti mahdollista. Näin valiokunnan enemmistö pystyy ohittamaan oikeusoppineiden perustelut.  Valiokunnan mietintö on erimielinen ja siihen on jätetty velvollisuutta koskeva vastalause usean eri puolueen edustajan toimesta.

Puolustusvaliokunnan ratkaisu johtaa eriskummalliseen tilanteeseen. Perustuslain mukainen yhteinen maanpuolustusvelvollisuus on erilainen kantahenkilökunnalle kuin varusmiehille ja reserviläisille. Vaikutelmaksi jää, että virkamiehen virkavelvollisuus ylittää ja ohittaa perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden. Tämä marssijärjestys ei voi olla oikea. Isänmaan puolustuksen kivijalkaperusteiden tulee säilyä yhdenmukaisena. Se on asevelvollisuuteen perustuvan kansanarmeijan varmin tae.

Mika Oranen
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto


  • Virastoeräneuvottelut jatkuvat

    Helteinen kesä alkaa olla vietetty ja syksyn eri asiakokonaisuuksien valmistelut on aloitettu. Tärkeimpänä kokonaisuutena ovat virastoeräneuvottelut. Ne alkavat 25.10 ja tavoitteena on saada sopimus valmiiksi helmikuun 2019 loppuun mennessä.

  • Työmarkkinaneuvottelut pandemian varjossa

    Valtion virkaehtosopimusneuvottelut käynnistyivät alkuvuonna. Askelmerkit oli sovittu niin, että neuvottelujen tahti tihenee maaliskuun loppua kohden. Kukaan ei tuolloin vielä arvannut, että viimeiset viikot neuvoteltaisiin etänä, kukin neuvottelija omalla tahollaan.