Siirry sisältöön

Puolustusselonteon toimeenpano aloitettu

Valtioneuvosto on aloittanut eduskunnan kesäkuussa hyväksymän puolustusselonteon toimeenpanon. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusvoimia puolustusselonteon toimeenpanemiseksi.

Selonteon keskeinen lähtökohta on,

Ammattisotilas_Aliupseeri_Selonteko_KuvaAstaRuuskanen

Kuva Asta Ruuskanen

että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Suomi vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustusministeriön ohjauskirjeessä puolustusvoimille otetaan kantaa muun muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

Valmius: Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 miljoonaa euroa vuosina 2018 – 2021 turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen, etenkin maavoimissa. Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuutta ja asevelvollisten koulutusta ottaen huomioon myös valmiusvaatimukset sekä kustannustehokkuuden.

Ammattisotilas_Aliupseeri_Kuva_VilleNevalainen

Kuva: Ville Nevalainen

Sodan ajan vahvuus: Puolustusvoimat liittää sodan ajan perustamisorganisaation osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi varusmiehiä käytetään koulutustason mukaisiin kriisiajan tehtäviin. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa mahdollisesti puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Sodan ajan joukkojen määräksi muodostuu noin 280 000 sotilasta.

Henkilöstö: Puolustusvoimien henkilöstön määrä säilytetään vähintään nykyisen, 12 000 henkilön tasolla. Puolustusvoimien virkojen ja työsuhteiden täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea. Puolustusvoimille kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 2,0 miljoonan euron lisämääräraha sopimussotilaiden palkkaamiseksi nuorisotyöttömyysalueilla.

Kansainvälisen avun vastaanotto ja antaminen sekä muu kansainvälinen toiminta: Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan uuden lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.

Sotilaallinen kriisinhallinta: Suomi jatkaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien suunnittelussa on huomioitava, että kriisinhallintaoperaatioiden tulee lähtökohtaisesti tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämistä. 

Ammattisotilas_Selonteko_Kansainvälinen2_KuvaToniSundell

Kuva: Toni Sundell

Puolustusyhteistyö: Kansainvälisten kumppaneiden kutsumista kansallisiin harjoituksiin jatketaan, ja niitä voidaan yhdistää osaksi kumppaneiden harjoituksia. Suomi jatkaa kansainvälisten harjoitusten järjestämistä, johtamista ja isännöintiä. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Ammattisotilas_Aliupseeri_Kuva_NikoMuukka

Kuva: Niko Muukka

Strategiset suorituskykyhankkeet: Strategiset hankkeet (Laivue 2020 ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke) ovat Suomen puolustukselle elintärkeitä. Hankkeiden valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa selonteossa mainituin raharesurssein.

Kyberpuolustus: Puolustusvoimat luo edellytykset kyberharjoitustoiminnalle ja osallistuu aktiivisesti kyberpuolustuskykyä kehittävään harjoitustoimintaan.

Asevelvollisuus ja koulutus: Puolustusvoimien on pyrittävä tavoittamaan asevelvolliset tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Nykyaikaisten ja tulevaisuuteen tähtäävien kustannustehokkaiden ja ajanmukaisten opetusmenetelmien käyttöä laajennetaan. Päivärahojen taso suhteessa elinkustannusindeksiin ylläpidetään.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö: Puolustusministeriön johdolla selvitetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa (mukaan lukien paikallispuolustus ja virka-aputehtävät).

Lue myös

>> Puolustusselonteko 2017 (avautuu uuteen ikkunaan)


  • Parempaa työaikajohtamista

    Hallitusneuvos Jari Kajavirta johtaa Puolustusministeriön henkilöstöyksikköä. Yksikkö ohjaa koko puolustushallinnon henkilöstövoimavaroja. Kajavirralla on hyppysissään koko hallinnonalan 13 000 työntekijää.

  • Valmius, valmius, valmius

    Puolustusvoimien valmius- ja varautumissuunnittelua johtava prikaatikenraali Markku Myllykangas toivoo, että ei ikinä joutuisi ammattisotilaan koulutusta vastaavaan työhön. Valmiussuunnittelun tarkoituksena onkin ehkäistä ennalta konflikteja. Ja toisaalta, olla valmiina, jos niitä eteen tulee.

  • Logistiikkalaitos mahdollistaa

    Logistiikkalaitoksen tehtävä on mahdollistaa Puolustusvoimien operaatioiden toteutus poikkeusoloissa ja normaalitilanteissa, kaikissa toimintaympäristöissä.