Siirry sisältöön

Puhdasta ilmaa, kiitos!

Valtiovarainministeriö järjesti otsikon mukaisen sisäilmaseminaarin syyskuussa valtionhallinnon työsuojeluhenkilöille. Tilaisuus oli valtiokonttorin työsuojelun yhteistyöryhmän vetämä.

Luennoitsijoita olivat muun muassa sisäolosuhteisiin perehtynytAmmattisotilas_sisäilma_aliupseeri_Kuva_AstaRuuskanen erityisasiantuntija, filosofian tohtori Anne Korpi, rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi sekä ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio.

Tilaisuus alkoi parin tunnin johdannolla siitä, mitä on laadukas sisäilma ja mitkä ovat kriteerit. Sisäilman laadun arviointi on suurelta osin aistinvaraista. Hyvältä sisäilmalta odotetaan raikkautta ja oikeaa lämpötilaa.  Kiinteistöalan benchmarking-tutkimuksen mukaan käyttäjien kokema sisäolosuhteiden laatu valtiolla on samalla tasolla kuin yksityisellä sektorilla ja parempi kuin kuntasektorilla.

Sisäilman laadun vertaaminen on haastavaa, koska jo yksilöllisellä tasolla ilma tunnetaan niin eri tavalla. Henkilökohtaiset lämpötilatoiveet vaihtelevat jopa viidellä lämpöasteella. Myös herkkyys ja aistit ovat yksilötasolla erilaisia. Sisäilmajohtaminen on kuitenkin parantunut vuosien saatossa, ennalta ehkäisy, ongelmien havaitseminen ja alan parempi ymmärrys tulevat varmasti poikimaan parempia aikoja. Yhden yön ihmettä ei kannata kuitenkaan odotella. Valtiolla on noin 70000 työntekijää, valtion rakennuksia on 9300, kiinteistöjen arvo 4,4 miljardia euroa ja vuosittain sisäolosuhdekorjauksiin uppoaa rahaa 30 miljoonaa euroa.

Viestintä avainasemassa

Senaatin rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi ja tarkastaja Seppo Karhu Kaakkois-Suomen poliisista pitivät vaikuttavan luennon sisäilmaan liittyvästä viestinnästä. Esimerkkitapauksena oli Lappeenrannan poliisitalon peruskorjaus. Henkilökunta oireili, joten heidät siirrettiin väistötiloihin. Oireilu kuitenkin jatkui myös väistötiloissa. Samassa yhteydessä talo päätettiin peruskorjata. Kyseessä on 1980-luvun rakennus, joissa yleisesti on havaittu eniten ongelmia. Kaikki betonirakenteita lukuun ottamatta purettiin pois ja uusittiin. Minuun teki vaikutuksen henkilökunnalle kohdennettu viestintä koko tämän prosessin aikana. Esityksestä huokui, että viestintään oli todella paljon satsattu.

Tilaisuudessa nousi esille seuraavat syyt hankeviestinnän tarpeesta:

  • Viestintä on osa hanketta
  • Suunnitelmallinen ja oikea-aikainen viestintä edistää hankkeen onnistunutta läpivientiä
  • Viestintä lisää hankkeen läpinäkyvyyttä
  • Viestinnällä kerrotaan hankkeesta ja sen etenemisestä säännöllisesti
  • Viestintä ennaltaehkäisee ja poistaa turhia pelkoja ja huhuja
  • Viestintä motivoi käyttäjiä uusiin ratkaisuihin ja muutoksiin

Ammattisotilas_sisäilma3_aliupseeri_Kuva_AstaRuuskanenViestintä on tärkeää kaikissa asioissa. Yksi työssä jaksamiseen vaikuttava asia on informaatio. Tai sen puute. Kirjoitin joskus aikaisemmin aiheesta jotenkin näin: On helpompi saada turpaan, kun tietää milloin se tapahtuu kuin se että ei tiedä tuleeko turpaan vai ei…

Neurologian tohtori Markku Sainio on pitkän linjan pioneeri sisäilmaan liittyvistä oireista puhuttaessa. Hän toi esille asian tutkimisen haastavuuden. Sainio kertoi, että  ihminen voi oireilla myös siitä, että asiasta puhutaan esimerkiksi tyyliin: meillä täällä on huono sisäilma. Ihminen saattaa sairastua, vaikka todellista ongelmaa ei olisi. Täytyy sanoa, että olipa hämmentävä luento.

>> Lue myös Terveiden tilojen vuosikymmen(avautuu uuteen ikkunaan)


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Asta Ruuskanen

  • Määrätietoista osaamisen kehittämistä

    Henkilöstön edustajan osaamisen kehittämisen tulee olla määrätietoista ja tavoitteellista. Pelkästään karismaattinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot eivät riitä, vaikka niistä onkin kiistämättä hyötyä.

  • Virastoerän käyttämisestä on päästy yhteisymmärrykseen

    Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Aliupseeriliitto ovat päässeet yhteisymmärrykseen aliupseerien palkkaukseen kohdennettavasta virastoerästä. Käytettävissä oleva varallisuus oli kooltaan huomattava, 1 % aliupseerien kokonaispalkkasummasta. Sillä saavutettiin merkittäviä asioita.