Siirry sisältöön

Kuka piikittää ketä – ja kenen vastuulla?

Suomi on lähettänyt noin 400 kriisinhallinnan ammattilaista eri operaatioihin ympäri maailmaa. Kulunut vuosi on eittämättä ollut poikkeuksellinen kotimaan tehtävissä palveleville sotilaille, mutta maailmalla poikkeusolot ovat olleet erityisen rasittavat.

Viime keväänä epätietoisuutta toi se, jatkuvatko työt operaatiossa vai ei. Osasta operaatioita henkilöstöä kotiutettiin Suomeen kesken kaiken. Viikot, jolloin odotettiin päätöstä operaation tai oman tehtävän jatkosta, olivat pitkiä. Eikä operaatioalueille jääneilläkään ollut sen helpompaa. Yht’äkkiä tehtävän sisältö muuttui täysin, kentällä tehty työ muuttuikin enemmän tukikohtien sisällä tehtäväksi aivan toiseksi työksi.

Aikaa kun kului, vakiintui taas monikansallisten operaatioiden toiminta uusiin uomiinsa. Korona löi vahvan leimansa toimintaan niin palvelustehtävien kuin pakollisten karanteenien takia. Kun COVID-19-virukselle saatiin kehitettyä suojaava rokote, aloitettiin operaatioissa henkilöstön rokottaminen. Operaatioihin osallistuvat maat ovat sitoutuneet noudattamaan ohjeistuksia, mukaan lukien COVID-19-rokotukset. Tässä vaiheessa suomalaiset joutuivat lainsäädännön takia ikävästi puun ja kuoren väliin: operaatioissa edellytettiin henkilöstön rokottamista, mutta Suomesta ei rokotteita kohdennettu terveille työikäisille kansalaisille. Osasta operaatioista olisi löytynyt rokotteet myös suomalaisille, mutta lainsäädäntö ei mahdollistanut muualta kuin Suomesta hankitusta COVID-19-rokotteesta aiheutuvien mahdollisten haittavaikutusten korvaamista.

Byrokraattien selvittäessä lainsäädännön kiemuroita tiedettiin, että toimialueilla kriisinhallintaoperaatioissa terveydenhuolto on usein hyvin puutteellista, eikä mahdollisuutta koronapotilaiden riittävään hoitamiseen ole. Tällä välin yksi siviilikriisinhallintatehtävissä ollut suomalainen ehti jo kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja muutamat muut ehtivät sairastua vakavasti. Sairastumisen ohella mielessä liikkui pelko suomalaisten kotiuttamisesta toimialueilta, koska suomalaisia ei oltu rokotettu. Suunniteltiin jopa suomalaisten evakuoimista operaatioista. Tämä olisi toimenpiteenä ollut erittäin kallis, varsinkin kun miettii että sen olisi voinut välttää rokotuksilla.

YK, NATO ja EU tekivät kriisinhallintaan osallistuville maille pyynnön rokottaa kunkin maan oma kriisinhallintahenkilöstö operaatioissa tai jo ennen operaatioon lähettämistä. Useat operaatiot edellyttävätkin koko operaation henkilöstön rokottamista, sillä joukon edellytetään olevan terveitä ja kykeneviä suorittamaan operaatiolle kuuluvat tehtävät. Yhden maan rokottamattomat henkilöt asettavat sekä itsensä että koko operaation henkilöstön vaaraan mahdollisen koronavirustartunnan myötä.

26.4.2021 tuli vihdoin voimaan lainmuutos. Tämä mahdollistaa, että jatkossa matkavahinkona voidaan korvata kriisinhallintapalveluksessa palvelevalle ulkomailla annetusta COVID-19-rokotteesta aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona. Vaikka ikävä konflikti sai tässä nimenomaisessa asiassa kelvollisen päätöksen, edellytämme, että jatkossa vastaavanlaisiin tilanteisiin laaditaan suunnitelmat ajoissa. Ja jos joku ojentaa auttavan kätensä, lainsäätäjät hoitavat asian niin, että siihen voidaan tarttua.

Tekona pieni, mutta vaikutukseltaan merkittävä asia on siis saatu päätökseen. Toivottavasti kriisinhallintatehtävissä olevat pystyvät hoitamaan vaativia tehtäviään toimialueella hieman keveämmällä mielellä. Voimme taas huokaista helpotuksesta, valtio huolehtii edelleen työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä myös silloin, kun työtä tehdään ulkomailla.
Marit Lammes
Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kannen kuva: Anu Käär


  • Aliupseereiden edunvalvoja Merivoimissa

    Aleksi Laurila työskentelee Merivoimien pääluottamusmiehenä. Hänen virkapaikkansa on Merivoimien esikunnassa mutta toimialue kattaa kaikki merivoimalliset työpaikat, joissa aliupseerit työskentelevät.

  • Ammattiyhdistyskoulutus edunvalvonnan tukena

    Edunvalvonta on Aliupseeriliiton ydintehtävä. Edunvalvonta kattaa kaikki ne asiat, joita yksittäinen aliupseeri työelämän arjessa voi kohdata. Näitä ovat esimerkiksi palkkausjärjestelmä, lisät, työaika, kriisinhallinta ja oikeudelliseen apuun liittyvät tilanteet sekä niihin liittyvät tarpeet.

  • Yhteistoiminta puolustusvoimissa

    Yhteistoiminta on työpaikalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka muotoja ja sisältöjä säädetään lakien ja sopimusten avulla. Se on työhön liittyvistä asioista keskustelemista, sopimista ja neuvottelemista.