Suomen hyvät 100 vuotta
Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.

Tämän jälkeen Suomi lähti nousuun, joka kuitenkin
katkesi tylysti toisen maailmansodan tapahtumiin. Sodista elpyminen kesti aina 1960-luvulle asti ja eräät yhteiskunnan kehittymisen hidastuvuusvaikutukset tätä pidemmällekin.
1960-luku oli aikaa, jolloin rakennettiin Suomen hyvinvointiyhteiskunnan ja sopimusyhteiskunnan perusta. Pekka Kuusi räätälöi ruotsalaisesta esikuvasta suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen turvan lähes nykymuotoiset perusrakenteet. Keijo Liinamaan johdolla saatiin 1968 aikaan ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, jossa osapuolina olivat työntekijöitä ja työnantajia edustaneet liitot ja Suomen valtio. Tavoiteltiin ennen kaikkea vakautta, työrauhaa ja työsuhdeturvaa. YYA-Suomea elettiin aina vuoteen 1992.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Suomi kääntyi entistä voimakkaammin länteen monin eri tavoin. Puolustusvoimat oli tässä kehityksessä mukana. F/A-18 Hornetien hankintapäätös jo 1992 oli tästä ehkä näkyvin esimerkki. Alun perin tarkoitus kun oli hankkia Mig-hävittäjät Neuvostoliitosta. Läntistä ja eurooppalaista integraatiota vahvisti Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta ja euron käyttöönotto valuuttana vuoden 2002 alusta.
Tänä päivänä Suomi on lähes mittarilla kun mittarilla maaliman valtioiden ja yhteiskuntien eliittiä. Lähes 200 maailman valtiosta Suomi on miltei aina parhaiden joukossa. Esimerkiksi yhteiskunnan turvallisuus, korruption vähäisyys, koulutuksen tehokkuus, innovatiivisuus, yhteiskunnan sosiaalinen tuki ja kansalaisten onnellisuus ovat Suomessa maailman huippua. Myös paljon parjattu kilpailukyky on kaikkien maailman valtioiden joukossa sijalla kymmenen. Kaiken kriittisen kotisokeuden keskellä näitä seikkoja on syytä korostaa.
Suomi on hyvä valtio elää mutta on tärkeää huomata, että tuon Suomen tekevät suomalaiset. Yhtä lailla puolustusvoimat on hyvä työpaikka vaikka monet muutokset ja taloudelliset ahdingot ovat sitäkin ravistelleet. Myös puolustusvoimat syntyy ja elää sen henkilöstöstä, ihmisistä. Aliupseeriliitto on toiminut yli 50 vuotta jäsentensä etujen ajamiseksi. Samalla se on rakentanut puolustusvoimia ja pieneltä osaltaan myös Suomea. Myös Aliupseeriliitto olisi vain hallinnollis-juridinen organisaation kuori ilman teitä, jotka liiton tekevät, jäseniä. Niin Suomi, puolustusvoimat kuin Aliupseeriliitto ovat yhteisöjä, jotka ovat juuri niin vahvoja kuin niiden sitoutuneista ihmisistä muodostuvat sosiaaliset yhteisöt ovat. Me kaikki olemme osoittaneet tuon vahvuuden. Olkaamme siitä aiheesta ylpeitä.
Toivotan kaikille lukijoille onnellisia vuoden lopun juhlapyhiä ja menestyksellistä vuotta 2018.
Mika Oranen
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto ry
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Muutoksen aika
Aliupseeriliitossa alkoi muutoksen aika, kun puheenjohtaja Mika Oranen ilmoitti luopuvansa tehtävästään ja tähtäävänsä uusiin haasteisiin. Orasen aikana tehtiin paljon liiton toimintaa kehittäviä ja toiminnan tehokkuutta parantavia toimia, jotka jäävät osaksi myös tulevaisuuden toimintaa.
-
Kohti 2020-lukua
Nöyrimmät kiitokseni luottamuksestanne. Olen otettu saatuani mandaatin jatkaa Aliupseeriliiton johdossa. Tuleva nelivuotiskausi on työn täyteinen. Strategiamme mukaisesti kehitämme kenttäorganisaatiotamme monella tavalla. Vastaamme paremmin jäsenen tarpeisiin.
-
Henkilöstöasioiden karumpi arki
Puolustusvoimissa eri henkilöstöön kohdentuvat järjestelmät ovat laajasti käytössä ja ne toimivat järjestelmätasolla pääosin hyvin. Kehityskeskustelut, henkilöstöhallinto, eri osallistumisjärjestelmät ja palvelussuhteen ehtojen soveltaminen palkkausjärjestelmineen on ohjeistettu ja organisoitu perusteellisesti.