Siirry sisältöön

Valtion virka- ja työehtosopimus 2018 – 2020

Pääsopijajärjestöt JHL, JUKO ja PARDIA ovat päässeet sopimukseen Valtion virka- ja työehdoista. Sopimuskausi on 26 kuukautta (1.2.2018  31.3.2020). Siinä sovittiin palkankorotuksista ja joistain tekstimuutoksista.

Palkankorotukset ovat yhteensä 3,45 %, näistä yleiskorotusten osuus on 2,1 % ja virastoerien 1,35 %. Korotukset toteutetaan niin, että tehtäväpalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 1,0 % ja toisen kerran 1.4.2019 1,10 %, kuitenkin vähintään 24 eurolla. Leikkauspiste tehtäväpalkoissa on 2182 euroa. Alle tämän olevat palkat nousevat siis hiukan enemmän kuin 1,10 %. Kyseessä on niin sanottu sekalinjainen korotus tämän toisen vuoden osalta.

Virastoerät jakaantuvat niin että 0,60 % tulee kohdennettavaksi 1.6.2018 lukien ja 0,75 % 1.4.2019 lukien. Virastoeristä on sovittu niin sanottu yleiskorotusperälauta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli emme pääse sopuun kohdennuksista, ne menevät suoraan tehtäväpalkkoihin.

Tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, 9,2 % maksetaan virkamiehille ja työntekijöille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään 3.9.2018 ja keskeytymättä jatkunut 18.11.2018 saakka. Erä tulee maksuun tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä, eikä se vaadi mitään erityisiä tuloksellisia toimia.

Virastoeräneuvottelut alkavat Puolustusministeriön, Pääesikunnan ja henkilöstöjärjestöjen kesken 13.3.2018. Näissä neuvotteluissa voimme saavuttaa niitä tavoitteita, jotka edustajistomme on sopimustavoitteiksi hyväksynyt. Molemmat virastoerät voidaan myös neuvotella samaan aikaan Ne astuvat voimaan porrastetusti, mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään.

Nyt saavutettu neuvottelutulos on sikäli merkittävä, että edellisen kerran meillä on ollut virastoerä käytettävissä vuonna 2013. Viiden vuoden aikana meille on kasaantunut melkoinen määrä tavoitteita, joiden edistäminen vaatii varallisuutta. Tärkeimpänä tavoitteena näen aliupseereiden palkkausjärjestelmän kehittämisen. Näin on myös liiton hallitus linjannut. Aliupseeriston tehtävät vaativoituvat jatkuvasti ja aivan uusiakin tehtäviä tulee henkilöstöryhmämuutosten kautta. Tarvitsemme uusia vaativuusluokkia taulukon yläpäähän, mutta emme voi myöskään unohtaa muita palkkausjärjestelmässä olevia kehittämistarpeita. Muut tavoitteet ovat aika suuri kirjo erilaisia lisiin ja lisäpalkkioihin liittyviä tavoitteita.

Nähtäväksi jää mitä työnantaja kantaa tavoitteena neuvottelupöytään. Neuvotteluprosessissa kuitenkin haetaan aina ratkaisuja, jotka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Uskon vakaasti siihen, että myös meidän tavoitteillemme löytyy ymmärrystä ja että saamme kehitettyä aliupseereille tärkeitä palkkauksellisia asioita. Vaikka virastoerä on suhteellisen iso, se ei riitä kaikkien tavoitteidemme rahoittamiseen. Jotain jää siis varmuudella myös toteutumatta.

Tiedotamme virastoneuvotteluista heti kun siihen on mahdollisuus. Kanavina käytämme ainakin aliupseeriliitto.fi -sivustoa ja Facebookia.

Kokonaisuuden valmistuttua tiedotamme myös tässä lehdessä tarkemmin sopimuskokonaisuudesta. Silloin kerromme myös tarkemmin siitä, minkälaisia tekstimuutoksia sopimukseen tuli.

Jyrki Surkka
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto


  • Luottamusmiehet läsnä myös etänä

    Pirjo Räisänen toimii Merisotakoulun ja Rannikkoprikaatin aliupseereiden luottamusmiehenä. Korona-ajan haasteet synnyttivät edunvalvojalle uusia toimintamalleja, jotka ovat jääneet elämään myös tilanteen normalisoitua.

  • Ammattiyhdistyskoulutus edunvalvonnan tukena

    Edunvalvonta on Aliupseeriliiton ydintehtävä. Edunvalvonta kattaa kaikki ne asiat, joita yksittäinen aliupseeri työelämän arjessa voi kohdata. Näitä ovat esimerkiksi palkkausjärjestelmä, lisät, työaika, kriisinhallinta ja oikeudelliseen apuun liittyvät tilanteet sekä niihin liittyvät tarpeet.

  • Sotilaiden työaikalaki 2020-luvulle

    Vuonna 1970 tasavallan presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti lain puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta. Valtaosa Puolustusvoimien henkilöstöstä kuuluu edelleen tämän lain soveltamispiiriin.