Siirry sisältöön

Muodollisesti(kin) pätevä

Täydennyskoulutus eli tuttavallisemmin virkaurakurssit. Asia, joka herättää keskustelua ja tunteita aliupseereiden keskuudessa. Suhtautuminen täydennyskoulutukseen on kirjavaa; toiset pääsevät, toiset joutuvat, toiset eivät pääse vaikka haluavat ja toiset eivät missään nimessä halua. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tiedostaa virkaurakurssien ja muun täydennyskoulutuksen merkityksen omalla uralla etenemisen kannalta.

Aliupseereiden koulutus- ja urapolku on rakennettuAmmattisotilas_OsaavaJäsen_Aliupseerien-koulutusjärjestelmä siten, että täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen myötä aliupseereilla on mahdollisuus edetä urallaan kohti vaativampia tehtäviä. Täydennyskoulutus on neliportainen: perus-, yleis1-, yleis2- ja mestaritaso ja nyt kaikki neljä porrasta otetaan aidosti käyttöön.

Uudet aliupseerit aloittavat uransa perustason opintokokonaisuuden suorittamisella. Perustason opinnot antavat valmiudet toimia aliupseeriston perustason tehtävissä. Tämän jälkeen aliupseerin ura etenee koulutusten ja työkokemuksen myötä seuraavan tason tehtäviin. Vaativissa ammattitehtävissä edellytetään yleistason opintokokonaisuuden suorittamista ja riittävän pitkää kokemusta perustason tehtävissä toimimisesta.  Mestaritason tehtävissä vaatimuksena on mestaritason opintokokonaisuuden suorittaminen ja tämän lisäksi riittävän pitkä työkokemus sekä perus- että yleistason tehtävistä. 

Tehtävä- ja seuraajasuunnittelua tehostetaan

Tehtävä- ja seuraajasuunnittelua tullaan tehostamaan tulevaisuudessa. Sen myötä suoritetut virkaurakurssit ja niiden merkitys tehtävävalinnoissa tulee kasvamaan. Myös kansainvälisen kokemuksen merkitystä tullaan painottamaan aiempaa enemmän.

On tärkeää, että jokainen ilmoittaa vähintään vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa esimiehelleen halukkuuden vaativampiin tehtäviin ja virkaurakursseille. Jokaisen kannattaa pitää huolta, että virkaurakurssille suunniteltu vuosi kirjataan ylös ja vaatia, että suunnitelmaa myös noudatetaan. Seuraajasuunnittelun tehostamisen myötä voi äkkiä joutua ”väliinputoajaksi”, jos ei huolehdi omasta koulutuksestaan. Kehityskeskustelussa lomakkeelle kirjattavat halukkuudet kirjautuvat järjestelmään ja niitä käytetään myös tehtävä– ja seuraajasuunnittelun tukena. Seuraajasuunnittelun yhtenä etuna on, että täydennyskoulutuksiin voidaan esittää aliupseereja jo ennen tehtävävalintaa ja tällöin pääsee valinnan jälkeen suoraan keskittymään tehtävän hoitamiseen.

Kaikki aliupseerit eivät välttämättä halua vaativampiin tehtäviin ja myös tämä on tärkeää ilmoittaa omalle esimiehelle. Vaativampiin tehtäviin ja täydennyskoulutuksiin hakeutuminen perustuu omaan halukkuuteen ja siksi on tärkeää ilmoittaa myös se, jos on tyytyväinen nykyiseen tehtävätasoon. On myös organisaation etu, että koulutetaan vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat halukkaita etenemään urallaan. Tässäkin tapauksessa oman osaamisen ylläpitäminen on tärkeää ja sitä voi täydentää esimerkiksi yksittäisiä opintojaksoja suorittamalla tai toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen kautta. Pitää muistaa, että vaativampia tehtäviä ei ole tarjolla rajattomasti kaikille ja perustason tehtävissäkin on tärkeää löytyä kokemusta.  On kaikkien etu, että henkilöt toimivat sellaisissa tehtävissä, jotka itse kokevat mielekkäiksi.

Kannattaa tutustua päivitettyyn täydennyskoulutusnormiin HM431

Etusivun kuva: Jani Laitinen


Satu Vartiainen

Ilmavoimien pääluottamusmies

  • Edunvalvojat koulutukseen

    Aliupseeriliitto järjestää vuoden 2017 aikana 12 ammattiyhdistyskurssia ja kaksi järjestötoimintakurssia. Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä järjestötoiminnan peruskurssin ja puheenjohtajien neuvottelupäivät.

  • Sotilaspuvun käytön periaatteet

    Sotilaan on pukeuduttava sotilas- ja virkapukumääräyksen mukaisesti esiintyessään sotilaspuvussa. Puolustusvoimien yleinen palvelusohjesääntö määrittää, että sotilaspuvun tulee olla ehjä, puhdas ja sopivan kokoinen.

  • Päätöksen taustalla jäsenten asiat

    Edustajakokous on nimensä mukaisesti edustuksellinen tilaisuus, jonne paikallisyhdistykset voivat lähettää edustajiaan edustamaan yhdistysten jäsenkenttää. Yhdistykset päättävät vuosikokouksissaan keitä edustajakokoukseen lähetetään ja yksittäisen jäsenen kannalta on tärkeää olla vaikuttamassa henkilövalintoihin.