Siirry sisältöön

Yhteistoiminnassa asioita eteenpäin

Tauoilla, työn lomassa tai kahvipöydissä käydään usein keskustelua asioista, jotka omassa työssä tai työympäristössä vaatisivat muutosta tai parannusta. Monesti keskusteluissa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

Jotkut keskustelussa esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, jotka työnantajan toivotaan tunnistavan ja puuttuvan niihin. Monesti nämä keskustelut jäävät valitettavasti työpisteille eivätkä kehitysehdotukset ja huolen aiheet päädy työnantajan tietoon.  On tärkeää, että jokainen tuntee vaikuttamisen polun, eli miten asioita ja kehitysehdotuksia saadaan työantajan tietoon ja niihin voidaan siten saada muutosta.

Yhteistoiminnan perustana on Valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Toiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja tuottaa työnantajalle kaikki oleellinen tieto päätöksenteon tueksi.  Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat.  Asioita voidaan tuoda yhteistoimintamenettelyyn sekä työnantajan että henkilöstön aloitteesta.

Yhteistoiminta

Työnantajalla on työnjohto-oikeus työelämässä. Eli työnantaja päättää kuka työt tekee sekä miten ja missä ne tehdään.  Yhteistoiminnalla ei ole tarkoitus rajoittaa työantajan oikeutta tehdä päätöksiä ja ohjata toimintaa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tukea työnantajaa päätöksenteossa.  Se on keskustelua ja asioiden esiin tuomista ennen päätöksentekoa.

Miten minä voin vaikuttaa?

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimet toimivat kolmella tasolla: keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Työyhteisössä havaittujen epäkohtien ja työhön liittyvien kehitysehdotusten eteenpäin vieminen käynnistyy yleensä paikallistasolta.

Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Jotta asioita saadaan yhteistoimintaelimen käsiteltäväksi, ne tulee saattaa yhteistoimintaelimen edustajan tietoon. Yhteistoimintaelimen edustajien lisäksi myös paikallinen luottamusmies on hyvä yhteyshenkilö ja yleensä hän on itsekin paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen. Luottamusmies osaa opastaa ja tukea siinä, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin; onko yhteistoimintaelin paras vaihtoehto vai onko vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jotkut asiat ovat sellaisia, että niiden eteenpäin vieminen esimerkiksi luottamusmiehen tai työ- ja palvelusturvallisuustoimikunnan kautta on tarkoituksenmukaisempaa.

Yksittäisen jäsenen ei siis tarvitse miettiä sitä, mikä on oikea kanava asian eteenpäin viemiseksi vaan tärkeintä on tuoda asia joko luottamusmiehelle tai yhteistoimintaelimen edustajien tietoon.  Otetaan siis rohkeasti asioita esille ja tuetaan työantajaa hyvien ja kestävien päätösten tekemisessä.


Satu Vartiainen

Pääluottamusmies

Ilmavoimat

  • Syksyn täydennyskoulutushaku on käynnistymässä

    Lähiaikoina TORNI:n etusivulle ilmestynee tiedote syksyn täydennyskoulutushaun käynnistymisestä. Määräpäivä ensi kevään kursseille hakeutumisille on 1.10.2021. Mitä tuo määräpäivä tarkoittaa ja miten ja millä perusteilla koulutuksiin haetaan?

  • Aliupseerin virkaan nimittäminen

    Aliupseerin virka voidaan täyttää julkisella haulla tai henkilöstösuunnittelun toimenpiteillä. Henkilöstösuunnittelun toimenpiteitä ovat keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu (AUKES) sekä sisäinen liikkuvuus.

  • Tapaturma työtehtävissä

    Työssä voi syntyä vamma, jota Valtiokonttori ei korvaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvaus voidaan evätä, jos tapaturman määritelmä ei täyty. Puolustusvoimat on laajentanut sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vammojen tutkimuksen ja hoidon osalta.