Siirry sisältöön

Yhteistoiminnassa asioita eteenpäin

Tauoilla, työn lomassa tai kahvipöydissä käydään usein keskustelua asioista, jotka omassa työssä tai työympäristössä vaatisivat muutosta tai parannusta. Monesti keskusteluissa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

Jotkut keskustelussa esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, jotka työnantajan toivotaan tunnistavan ja puuttuvan niihin. Monesti nämä keskustelut jäävät valitettavasti työpisteille eivätkä kehitysehdotukset ja huolen aiheet päädy työnantajan tietoon.  On tärkeää, että jokainen tuntee vaikuttamisen polun, eli miten asioita ja kehitysehdotuksia saadaan työantajan tietoon ja niihin voidaan siten saada muutosta.

Yhteistoiminnan perustana on Valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Toiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja tuottaa työnantajalle kaikki oleellinen tieto päätöksenteon tueksi.  Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat.  Asioita voidaan tuoda yhteistoimintamenettelyyn sekä työnantajan että henkilöstön aloitteesta.

Yhteistoiminta

Työnantajalla on työnjohto-oikeus työelämässä. Eli työnantaja päättää kuka työt tekee sekä miten ja missä ne tehdään.  Yhteistoiminnalla ei ole tarkoitus rajoittaa työantajan oikeutta tehdä päätöksiä ja ohjata toimintaa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tukea työnantajaa päätöksenteossa.  Se on keskustelua ja asioiden esiin tuomista ennen päätöksentekoa.

Miten minä voin vaikuttaa?

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimet toimivat kolmella tasolla: keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Työyhteisössä havaittujen epäkohtien ja työhön liittyvien kehitysehdotusten eteenpäin vieminen käynnistyy yleensä paikallistasolta.

Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Jotta asioita saadaan yhteistoimintaelimen käsiteltäväksi, ne tulee saattaa yhteistoimintaelimen edustajan tietoon. Yhteistoimintaelimen edustajien lisäksi myös paikallinen luottamusmies on hyvä yhteyshenkilö ja yleensä hän on itsekin paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen. Luottamusmies osaa opastaa ja tukea siinä, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin; onko yhteistoimintaelin paras vaihtoehto vai onko vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jotkut asiat ovat sellaisia, että niiden eteenpäin vieminen esimerkiksi luottamusmiehen tai työ- ja palvelusturvallisuustoimikunnan kautta on tarkoituksenmukaisempaa.

Yksittäisen jäsenen ei siis tarvitse miettiä sitä, mikä on oikea kanava asian eteenpäin viemiseksi vaan tärkeintä on tuoda asia joko luottamusmiehelle tai yhteistoimintaelimen edustajien tietoon.  Otetaan siis rohkeasti asioita esille ja tuetaan työantajaa hyvien ja kestävien päätösten tekemisessä.


Satu Vartiainen

Pääluottamusmies

Ilmavoimat

  • Työkykykeskustelu on työntekijää varten

    Sain edellisessä tehtävässä ollessani hämmentävän kutsun esimieheltäni osallistua työkykykeskusteluun. Asia tuntui vieraalta ja suorastaan luotaantyöntävältä, olinhan kolmekymppinen vähintään tehtävätason mukaisessa fyysisessä kunnossa oleva vääpeli.

  • Hakeutuminen täydennyskoulutukseen

    Puolustusvoimien järjestämään täydennyskoulutukseen osallistuminen suunnitellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kurssien ja koulutustapahtumien järjestämisajankohdasta riippuen on itse hakeutuminen tehtävä joko 1.10. tai 1.4. mennessä.

  • Palkitseminen ja ylentäminen Puolustusvoimissa

    Palkitseminen on taitolaji. Oikeudenmukaisella ja oikea-aikaisella palkitsemisella ja voidaan niin palkitsemisen kohteen kuin muidenkin toiminta-aktiviteettia lisätä. Epäoikeudenmukaiseksi koettu huomioiminen voi sen sijaan lamaannuttaa.