Siirry sisältöön

Yhteistoiminnassa asioita eteenpäin

Tauoilla, työn lomassa tai kahvipöydissä käydään usein keskustelua asioista, jotka omassa työssä tai työympäristössä vaatisivat muutosta tai parannusta. Monesti keskusteluissa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

Jotkut keskustelussa esiin nousevat asiat voivat olla sellaisia, jotka työnantajan toivotaan tunnistavan ja puuttuvan niihin. Monesti nämä keskustelut jäävät valitettavasti työpisteille eivätkä kehitysehdotukset ja huolen aiheet päädy työnantajan tietoon.  On tärkeää, että jokainen tuntee vaikuttamisen polun, eli miten asioita ja kehitysehdotuksia saadaan työantajan tietoon ja niihin voidaan siten saada muutosta.

Yhteistoiminnan perustana on Valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Toiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja tuottaa työnantajalle kaikki oleellinen tieto päätöksenteon tueksi.  Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat.  Asioita voidaan tuoda yhteistoimintamenettelyyn sekä työnantajan että henkilöstön aloitteesta.

Yhteistoiminta

Työnantajalla on työnjohto-oikeus työelämässä. Eli työnantaja päättää kuka työt tekee sekä miten ja missä ne tehdään.  Yhteistoiminnalla ei ole tarkoitus rajoittaa työantajan oikeutta tehdä päätöksiä ja ohjata toimintaa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tukea työnantajaa päätöksenteossa.  Se on keskustelua ja asioiden esiin tuomista ennen päätöksentekoa.

Miten minä voin vaikuttaa?

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimet toimivat kolmella tasolla: keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Työyhteisössä havaittujen epäkohtien ja työhön liittyvien kehitysehdotusten eteenpäin vieminen käynnistyy yleensä paikallistasolta.

Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Jotta asioita saadaan yhteistoimintaelimen käsiteltäväksi, ne tulee saattaa yhteistoimintaelimen edustajan tietoon. Yhteistoimintaelimen edustajien lisäksi myös paikallinen luottamusmies on hyvä yhteyshenkilö ja yleensä hän on itsekin paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen. Luottamusmies osaa opastaa ja tukea siinä, miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin; onko yhteistoimintaelin paras vaihtoehto vai onko vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jotkut asiat ovat sellaisia, että niiden eteenpäin vieminen esimerkiksi luottamusmiehen tai työ- ja palvelusturvallisuustoimikunnan kautta on tarkoituksenmukaisempaa.

Yksittäisen jäsenen ei siis tarvitse miettiä sitä, mikä on oikea kanava asian eteenpäin viemiseksi vaan tärkeintä on tuoda asia joko luottamusmiehelle tai yhteistoimintaelimen edustajien tietoon.  Otetaan siis rohkeasti asioita esille ja tuetaan työantajaa hyvien ja kestävien päätösten tekemisessä.


Satu Vartiainen

Pääluottamusmies

Ilmavoimat

  • YHTEISTOIMINTA: Ratkaisuvaihtoehtoja työyhteisöihin

    Jokainen meistä on varmasti törmännyt keskusteluihin asioista, jotka koskevat omaa työtä ja työympäristössä vaadittaviin muutoksiin tai parannuksiin. Monesti työkaverien kanssa jutustellessa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja myös turvallisesti.

  • Vuosilomien suunnittelu

    Tulevan lomakauden lomat suunnitellaan vuoden alussa vuosilomasuunnitelmassa. Suunnitellut lomat vahvistetaan huhtikuun loppuun mennessä. Vahvistetuista lomista voidaan poiketa sopimalla tai erityisen painavasta syystä.

  • Jäsenen aloitteet edustajistoon

    Kun yksittäinen jäsen haluaa parannusta palvelussuhteen ehtoihin tai työn tekemiseen liittyviin asioihin, hän ottaa yhteyttä yhdistyksensä toimijoihin. Yhdistyksen avulla asia voi ratketa paikallisesti tai sitten yhdistys jalostaa oman jäsenensä ajatuksen aloitteeksi Aliupseeriliiton edustajiston kokoukseen.