Meluvammat edelleen sotilaiden kiusana
Meluvamma on edelleen selvästi yleisin ammattitauti. Tyypillisesti meluvammat johtuvat pitkäaikaisesta melualtistuksesta. Sotilaille puolestaan tyypillisiä ovat äkillisen trauman aiheuttamat meluvammat.
Työterveyslaitos selvitti, miten ammattitautien määrä
ja esiintyvyys ovat kehittyneet kymmenen vuoden aikana. Vaikka ammattitaudit ovat voimakkaassa laskussa, meluvammat ovat edelleen valitettavan yleisiä. Työterveyslaitoksen mukaan työikäisillä todettiin vuosien 2005 ja 2014 välisenä aikana yhteensä 7639 meluvammaa.
Työntekijämäärään suhteutettuna, lukumääräisesti eniten meluvammoja esiintyy puolustusvoimissa. Niitä havaitaan erityisesti upseereilla, mutta myös muilla sotilailla. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sotilashenkilöstön meluvammojen määrä on kuitenkin selvästi laskemassa.
Puolustusvoimien työterveyshuollon ylilääkäri Pia Tahvanainen kertoo, että sotilaiden meluvammojen määrä ja vaurioiden vaikeusaste ovat vähentyneet tehostuneen kuulonsuojauksen myötä. Erityisesti tämä näkyy 1990-luvulla uransa aloittaneiden sotilaiden kuulossa.
Sotilaiden meluvammat ovat tyypillisesti impulssimelun aiheuttamia.
– Impulssimelu on pahin melun laji. Tyypillisesti meluvamma syntyy rynnäkkökiväärin paukkupatruunan yllätyksenä tulleesta laukaisumelusta maastossa taisteluharjoituksissa, jos melusuojaus ja etukäteen huudettu varoitus ei toimi. Rata-ammunnoissa meluvammoja tulee harvoin.
Tahvanainen kertoo, että meluvammat ovat muita sotilaita yleisempiä panssarintorjunta- ja ilmatorjuntakouluttajilla. Myös aluksilla, esimerkiksi konehuoneissa työskentelevä henkilöstö saattaa kuulua riskiryhmään.
Puolustusvoimat seuraa työntekijöidensä kuuloa koko virkauran ajan.
– Sotilasvirkaan koulutettavien kuuloa seurataan vuosittain. Alkuvaiheen vuosittaisella seulonnalla pyritään löytämään ne henkilöt, joilla on erityinen herkkyys meluvammoihin. Työterveyshuollossa sotilaiden kuuloa seurataan aluksi vuosittain, neljän vuoden ajan. Seuranta jatkuu määräaikaistarkastuksin kolmen vuoden välein.
Kuulovaurioissa ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Tahvanainen muistuttaa, että kuulovaurioon ei ole parantavaa hoitoa.
– Erityisen tärkeää on heti uran alkuvaiheessa informointi kuulonsuojaimien käytöstä aina melua tuottavissa työtehtävissä, myös silloin kun altistuu muiden tuottamalle melulle. Sotilaalla on vastuu oman ja työkaverin kuulon suojaamisesta. Kuulonsuojaimien sopivuus on tärkeää. Tarvittaessa voidaan tilata myös yksilöllisiä valettuja kuulonsuojaimia.
Tahvanainen kertoo, että raskaana olevilla sotilailla on omia erityispiirteitä kuulonsuojauksessa. Tuolloin myös sikiön kuuloa on suojeltava.
– Raskaana oleva sotilas ei saisi altistua yli 85 desibelin melulle alkuraskaudenkaan aikana. Koska melu ei kuulu erityisäitiysrahan tai -vapaan perusteisiin, suojelu tulee toteuttaa työtehtäviä muokkaamalla, yhteistyössä esimiehen kanssa.
Tahvanainen muistuttaa, että myös yksilölliset
terveystekijät kuten tupakointi tai nuuskan käyttö, kohonnut kolesteroli ja verenpaine saattavat altistaa meluvammalle. Myös samanaikainen altistuminen liuotinaineille ja tärinälle voivat lisätä melun haitallista vaikutusta kuuloon.
Kuulon alenema vaikuttaa sotilaan palvelusluokkaan ja palveluskelpoisuuteen. Tahvanainen uskoo, että tämä motivoi sotilaita huolelliseen kuulon suojaukseen.
Pia Tahvanaisen kanssa sotilaiden melualtistumista pohtivat tähän haastatteluun korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit Tuomas Holma ja Ilmavoimien ylilääkäri Tuomo Leino, työterveyshoitaja Maija Laaksonen sekä työturvallisuuspäällikkö Hanna Näätsaari
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Älä hyväksy kiusaamista
Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.
-
Kun loukkaannut työtehtävissä
Suomessa tapahtuu yli 100 000 työtapaturmaa vuodessa. Näistä reilu 80 prosenttia sattuu työtehtävissä ja 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisillä matkoilla.
-
Palkitseminen tukee työn imua
Avaimet työn imuun ja tuloksiin löytyvät rahan lisäksi mielekkäästä työstä ja motivoivasta työympäristöstä sekä oikea-aikaisesta ja tasapuolisesta palkitsemisesta.