Meluvammat edelleen sotilaiden kiusana

Työterveyslaitos selvitti, miten ammattitautien määrä

Kuva: Ville Nevalainen

ja esiintyvyys ovat kehittyneet kymmenen vuoden aikana. Vaikka ammattitaudit ovat voimakkaassa laskussa, meluvammat ovat edelleen valitettavan yleisiä. Työterveyslaitoksen mukaan työikäisillä todettiin vuosien 2005 ja 2014 välisenä aikana yhteensä 7639 meluvammaa.

Työntekijämäärään suhteutettuna, lukumääräisesti eniten meluvammoja esiintyy puolustusvoimissa. Niitä havaitaan erityisesti upseereilla, mutta myös muilla sotilailla.  Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sotilashenkilöstön meluvammojen määrä on kuitenkin selvästi laskemassa.

Puolustusvoimien työterveyshuollon ylilääkäri Pia Tahvanainen kertoo, että sotilaiden meluvammojen määrä ja vaurioiden vaikeusaste ovat vähentyneet tehostuneen kuulonsuojauksen myötä. Erityisesti tämä näkyy 1990-luvulla uransa aloittaneiden sotilaiden kuulossa.

Sotilaiden meluvammat ovat tyypillisesti impulssimelun aiheuttamia.

– Impulssimelu on pahin melun laji. Tyypillisesti meluvamma syntyy rynnäkkökiväärin paukkupatruunan yllätyksenä tulleesta laukaisumelusta maastossa taisteluharjoituksissa, jos melusuojaus ja etukäteen huudettu varoitus ei toimi. Rata-ammunnoissa meluvammoja tulee harvoin.

Kuva: Niko Muukka

Tahvanainen kertoo, että meluvammat ovat muita sotilaita yleisempiä panssarintorjunta- ja ilmatorjuntakouluttajilla. Myös aluksilla, esimerkiksi konehuoneissa työskentelevä henkilöstö saattaa kuulua riskiryhmään.

Puolustusvoimat seuraa työntekijöidensä kuuloa koko virkauran ajan.

– Sotilasvirkaan koulutettavien kuuloa seurataan vuosittain. Alkuvaiheen vuosittaisella seulonnalla pyritään löytämään ne henkilöt, joilla on erityinen herkkyys meluvammoihin. Työterveyshuollossa sotilaiden kuuloa seurataan aluksi vuosittain, neljän vuoden ajan. Seuranta jatkuu määräaikaistarkastuksin kolmen vuoden välein.

Kuulovaurioissa ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Tahvanainen muistuttaa, että kuulovaurioon ei ole parantavaa hoitoa.

– Erityisen tärkeää on heti uran alkuvaiheessa informointi kuulonsuojaimien käytöstä aina melua tuottavissa työtehtävissä, myös silloin kun altistuu muiden tuottamalle melulle. Sotilaalla on vastuu oman ja työkaverin kuulon suojaamisesta. Kuulonsuojaimien sopivuus on tärkeää. Tarvittaessa voidaan tilata myös yksilöllisiä valettuja kuulonsuojaimia.

Tahvanainen kertoo, että raskaana olevilla sotilailla on omia erityispiirteitä kuulonsuojauksessa. Tuolloin myös sikiön kuuloa on suojeltava.

– Raskaana oleva sotilas ei saisi altistua yli 85 desibelin melulle alkuraskaudenkaan aikana. Koska melu ei kuulu erityisäitiysrahan tai -vapaan perusteisiin, suojelu tulee toteuttaa työtehtäviä muokkaamalla, yhteistyössä esimiehen kanssa.

Tahvanainen muistuttaa, että myös yksilölliset

Kuva: Ville Nevalainen

terveystekijät kuten tupakointi tai nuuskan käyttö, kohonnut kolesteroli ja verenpaine saattavat altistaa meluvammalle. Myös samanaikainen altistuminen liuotinaineille ja tärinälle voivat lisätä melun haitallista vaikutusta kuuloon.

Kuulon alenema vaikuttaa sotilaan palvelusluokkaan ja palveluskelpoisuuteen.  Tahvanainen uskoo, että tämä motivoi sotilaita huolelliseen kuulon suojaukseen.

Pia Tahvanaisen kanssa sotilaiden melualtistumista pohtivat tähän haastatteluun korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit Tuomas Holma ja Ilmavoimien ylilääkäri Tuomo Leino, työterveyshoitaja Maija Laaksonen sekä työturvallisuuspäällikkö Hanna Näätsaari