Takuupalkka – maksetaanko vaiko eikö makseta

Kyseessä on ollut tilanne, jossa henkilö on ilmoittanut halukkuutensa siirtyä alemman vaativuusluokan tehtävään valtiolle.fi-järjestelmän kautta.  Tehtävä on ollut haettavana niin sanotussa ulkoisessa haussa, eli tehtävään on voitu hakeutua sekä valtion virassa olevat että ulkopuoliset hakijat. Kaikista hakijoista on aliupseerin virassa oleva seuloutunut sopivammaksi hoitamaan kyseistä tehtävää. Yhteistoimintamenettelyä käytäessä on virkamiehelle kuitenkin ilmoitettu, ettei hän ole oikeutettu takuupalkkaan.

Jo vuosituhannen alussa, uutta palkkausjärjestelmäsopimusta tehtäessä, määritettiin siirtymävelvollisuuden vaikutus virkamiehen tehtäväkohtaiseen palkkaukseen. Tällöin todettiin, että kun virkamies on hoitanut tehtäväänsä vähintään vuoden ajan ja hän on Puolustusvoimista annetun lain perusteella velvollinen siirtymään myös alemman vaativuusluokan tehtävään, maksetaan hänelle entisen suuruista palkkaa yhden vuoden ajan. Tätä käytäntöä on noudatettu vuosikaudet ilman sanomisia. Nyt on jostain syystä soveltaminen muuttunut. Tehtäväänmääräykset perustuvat aina työnantajan tarpeeseen ja toteutuvat työnantajan tahdon mukaisesti. Yksikään virkamies ei pysty määräämään itse itseään uuteen tehtävään.

Takuupalkkausta käsittelevässä ohjeistuksessa todetaan, että takuupalkkaa ei makseta, mikäli virkamies on itse hakeutunut kyseessä olevaan tehtävään. Sopimuksen kirjoittamisen jälkeen hakeutumisprosessi valtiolla avoinna oleviin tehtäviin on muuttunut toisenlaiseksi. Valtaosa hakeutumisista avoinna oleviin tehtäviin tapahtuu valtiolle.fi-järjestelmän kautta. Tämä voidaan tulkita niin, että virassa oleva henkilö ilmoittaa hakemuksellaan olevansa käytettävissä avoinna olevaan tehtävään. Toisaalta asia voidaan mieltää kirjaimellisesti niin, että tehtävään haetaan. Halutaanko, että jatkossa hakemista kierretään ”hyvä veli”-systeemillä? Hoidetaan henkilösuhteet joukko-osaston henkilöosastolle kuntoon, ja pyydetään huomioimaan tehtäväntäyttöprosessissa avoinna olevaa tehtävää täytettäessä. Nykyinen avoimuus katoaa, ja prosessi antaa mahdollisuuden nykyisin kavahdettuihin ”lehmänkauppoihin”.

Oma prosessinsa on sitten vielä oikeus kahden vuoden takuupalkkaan määrättäessä alempaan vaativuusluokkaan samassa joukko-osastossa, mutta palveluspaikkakunnan muuttuessa. Ennen puolustusvoimauudistusta suurin osa joukko-osastoista toimi vain yhdellä paikkakunnalla. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen taitaa Kaartin jääkärirykmentti olla ainut joukko-osasto, joka toimii vain yhden kaupungin alueella. Oikeutta kahden vuoden takuupalkkaan ei kuitenkaan synny automaattisesti paikkakunnan vaihtumisen myötä, vaan siihen on joka kerta pyydettävä erikseen Pääesikunnan päätös. Kun Porin prikaatin Säkylässä palveleva henkilö A siirtyy Lounais-Suomen aluetoimistoon Turkuun, hänellä ei joukko-osasto vaihdu, joten takuupalkkaa maksetaan yksi vuosi. Henkilö B siirtyy myös Porin prikaatista, Säkylästä 2. Logistiikkarykmentin esikuntaan Turkuun. Koska sekä joukko-osasto että palveluspaikkakunta vaihtuvat, maksetaan hänelle takuupalkkaa kaksi vuotta. Molemmat toimipisteet sijaitsevat samassa rakennuksessa Turun Heikkilässä! Tämäkö on henkilöstön yhdenverteista kohtelua?