Siirry sisältöön

Tarkentava virkaehtosopimusneuvottelu käynnissä

Vuosi sitten tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat palkankorotuksista kuluvalle virkaehtosopimuskaudelle.

Nyt käynnissä ovat virastoeräneuvottelut. Niiden aikana Aliupseeriliitolla on mahdollista edistää jäsenyhdistysten tekemiä esityksiä aliupseerien palvelussuhteen ehtojen kehittämisestä.

Virkaehtosopimusneuvotteluissa sovittiin, että osa sopimuskauden korotuksista maksetaan yleiskorotuksina, osa virastoeräkorotuksena. Ensimmäinen yleiskorotuserä tuli maksuun 1.8.2020 ja toinen maksetaan 1.6.2021 alkaen. Yhden prosentin suuruinen virastoerä on käytettävissä 1.5.2021 alkaen.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että parhaillaan käynnissä olevissa virastoeräneuvotteluissa sovitaan, mihin virastoerä käytetään. Surkka muistuttaa, että Aliupseeriliitto ei yksin päätä virastoerän käytöstä. Valtiovarainministeriö on antanut neuvottelumääräykset virastoerän käytön reunaehdoista. Tämä rajaa sitä, mistä asioista virastoeräneuvotteluissa ylipäätään voi sopia.

Tässä paikallisessa sopimisessa Puolustusministeriö ja Puolustusvoimien henkilökuntaa edustavat ammattiliitot neuvottelevat virastoerän käytöstä. Myös Pääesikunta osallistuu näihin neuvotteluihin. Sopimukset tehdään yhdessä, joten kaikkien osapuolten tavoitteet on otettava huomioon neuvotteluissa.

Virastoeräneuvotteluissa on mahdollisuus kehittää puolustushallinnon tarkentavia virkaehtosopimuksia ja palkkausjärjestelmiä. Surkka kertoo, että siksi Puolustusvoimien henkilökuntaa edustavat järjestöt ovat yhteistuumin valmistelleet neuvotteluja.

– Yhteistyössä on voimaa myös puolustushallinnon neuvotteluissa. Paikallisesti neuvoteltava yhden prosentin suuruinen virastoerä on hyvän kokoinen. Tuolla summalla on mahdollisuus tehdä jo ihan merkittäviä kehitystoimia Puolustusvoimien omiin sopimuksiin.

Virastoerän saaminen oli Aliupseeriliiton keskeinen tavoite neuvottelukierroksella. Ilman sitä, liitolla ei ole mahdollisuus edistää yhdistysten tekemiä monipuolisia esityksiä.

Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset ovatkin tehneet useita esityksiä siitä, miten virastoeräkorotus käytetään. Edustajakokouksen hyväksymiä tavoitteita on parikymmentä. Näitä tavoitteita ajamme aktiivisesti. Puheenjohtaja johtaa neuvotteluja pääneuvottelijana ja keskustelee säännöllisesti hallituksen kanssa neuvottelujen etenemisestä.   

Työnantajan keskeisenä tavoitteena on Surkan mukaan palkkausjärjestelmän kehittäminen. Myös Aliupseeriliton mielestä palkkausjärjestelmän kehittäminen on hyvä, yhteinen tavoite.

Neuvottelun osapuolten tulee päästä käytöstä sopimukseen 15.3.2021 mennessä. Jos osapuolet eivät saa sovittua virastoerän käytöstä, korotus maksetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena, niin sanottuna perälautaratkaisuna.

Toivon että neuvottelupöydässä syntyy aitoa halua viedä yhteistä kokonaisuutta eteenpäin. Koska julkisen talouden alijäämä on kasvanut rajusti viime aikoina, tällaista suurta 1 %:n virastoerää tuskin nähdään ihan lähitulevaisuudessa.

Lue lisää virkaehtosopimusneuvottelusta

>> Virkaehtosopimuskierros käynnistyi

>> Edunvalvonnan ruuhka-aikaa

>> Sopimukset rakennetaan yhteistyöllä

>> Korotukset yleisen linjan mukaisesti



Teksti ja kuva: Asta Ruuskanen

  • Työpaikkakäynnit – luottamusmiestyön perusta

    Luottamusmies tupsahtaa työpaikalle keskeyttämään työn tekemisen. Mitä asiasta pitäisi ajatella? Onko käynnin takana kyttäily? Tai haluaako luottamusmies osoittaa tärkeyttään kulkemalla ympäriinsä työpisteeltä toiselle? Eikö luottamusmiehellä ole mitään muuta tekemistä?

  • Kansainvälisyydestä tulee osa normaalia arkea

    Tätä tekstiä kirjoittaessani enää kaksi maata ei ole ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Ratifiointivaiheen aikana Suomi osallistuu Naton työskentelyyn tarkkailijana, mutta ei osallistu päätöksentekoon.

  • Kriisinhallinnan veteraaniohjelma

    Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.