Siirry sisältöön

Sotilaiden työaikalaki 2020-luvulle

Vuonna 1970 tasavallan presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti lain puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta. Valtaosa Puolustusvoimien henkilöstöstä kuuluu edelleen tämän lain soveltamispiiriin.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka haluaa, että laki puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta päivitetään nykyaikaan. Aliupseeriliitto näkee, että ammattisotilaita koskeva työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki.

– Aliupseeriliitto haluaa, että sotilaita koskeva työaikalaki päivitetään 2020-luvulle. Sotilaat puolustavat suomalaista yhteiskuntaa ja yhteiskuntajärjestystä. Odotamme, että vastavuoroisesti eduskunta puolustaa myös meitä. Sivistysvaltiossa ei voida ylenkatsoa sotilaiden oikeutta lain tasaiseen työaikasuojeluun normaalioloissa.

Puolustushallinnon työnantaja- ja työntekijäosapuolet kartoittivat vuonna 2019 puoli vuosisataa vanhan lain päivitystarpeita valtiovarainministeriön toimeksiantona. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, mitkä muutokset ovat välttämättömiä virkamiesten työaikasuojelun toteutumisen kannalta. Osapuolet eivät vuoden selvitystyön jälkeen pystyneet tekemään yhteistä esitystä lakiin tehtävistä muutostarpeista.

Työnantajan ja työntekijöiden näkemykset lain muutostarpeista erosivat Surkan mukaan täysin. Työnantajaosapuolen mielestä ammattisotilaiden työaikasuojelun toteutumisen kannalta ei ole välttämätöntä uudistaa 50 vuotta sitten säädettyä työaikalakia.

– Työnantaja näkee, että sopimuksia ja työaikajärjestelyjä kehittämällä voidaan toteuttaa Puolustusvoimien toiminnan erityispiirteisiin sopivaa työaikasääntelyä ja virkamiesten työaikasuojelua. Työnantaja toi raportissa esille, että heidän mielestään ammattisotilaita edustavien järjestöjen esittämät lakimuutokset aiheuttaisivat merkittäviä kustannuksia ja edellyttäisivät paljon lisähenkilöstöä Puolustusvoimiin.

Koska Puolustusvoimilla on oma työaikalaki, virastossa työskenteleviin virkamiehiin ei sovelleta yleistä työaikalakia.  Puolustusvoimien työaikalain piiriin kuuluvien virkamiesten työ- ja lepoajat sekä työaikakorvaukset perustuvat nykyisin pääosin virkaehtosopimukseen sekä puolustusministeriön antamiin soveltamismääräyksiin.

– Virkaehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmista ehdoista. Me järjestöjen edustajat kuitenkin koemme, että työaikasuojelu, jaksamisen tukeminen, riittävän palautumisen ja levon sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen eivät käytännössä vastaa tämän päivän tarpeita.

Puolustusvoimien toimintaympäristö ja sille annetut tehtävät ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Surkka muistuttaa, että muutoksen myötä myös ammattisotilaiden tekemän työn määrä on noussut ja tehtävien vaativuustaso kasvanut.

– Puolustushallinnon budjetti ei ole kasvanut samassa suhteessa eikä henkilökunnan määrä vastaa Puolustusvoimien tehtävien asettamia vaatimuksia. Tällaisessa tilanteessa on todellinen vaara, että tämä resurssivaje paikataan ammattisotilaiden selkänahalla.

Surkan mukaan ammattisotilaita edustavat järjestöt näkevät, että yhdessä työnantajan kanssa sopien on vaikeaa kehittää työaikasuojelullisesti keskeisiäkään kysymyksiä, koska sopiminen tapahtuu sopimusvarallisuuden puitteissa ja muun palkkauksen kilpailukyvyn kustannuksella. Siksi rahoitus näihin välttämättömiin työaikasuojelua koskevin muutoksiin tulee etsiä poliittisella päätöksellä.

– Me edellytämme, että tarvittavat muutokset tehdään lakiin ja siitä aiheutuvat kustannukset katetaan täysimääräisesti valtion budjetista, eikä Puolustusvoimien sisältä, sopimuksiin ja niiden soveltamisiin perustuen.  Tässä on kysymys sotilaiden työaikasuojelusta, ei toimenpiteistä, joita tehdään, jos viraston budjetissa on niihin varaa.

Surkka kertoo, että työryhmän raportissa yksi järjestöjen esille nostamista lakimuutostarpeista koski lepoaikamääräyksiä.  Järjestöt näkevät, että lepoaikojen turvaamiseksi tulee erityispalvelumuotojen laskennallinen työaika saattaa lähemmäs todellista tehtävää työaikaa. Vaihtoehtoisesti tulee kertyä korvaavaa lepoaikaa jokaiselta erityispalveluvuorokaudelta.

Merkittävä osa ammattisotilaiden tuloista koostuu erilaisista haittatyökorvauksista. Sotilaat ovat huolissaan, että lakiin tehtävät työaikaa koskevat muutokset leikkaisivat sotilaallisen harjoituksen korvauksia.

– Aliupseeriliitto pitää nykyisiä sotaharjoitus- ja meripalvelukorvauksia jälkeenjääneinä. Niiden tasoa pitää pikemminkin nostaa kuin leikata. Aliupseeriliitto ei halua, että työaikasuojelua koskevat muutokset rahoitetaan sotilaiden tulotasoa leikkaamalla.

Surkka kertoo, että lakiuudistusta ajetaan yhdessä rintamassa Upseeriliiton ja Päällystöliiton kanssa.

–  Me ajamme tätä muutosta yhdessä. Sotilaiden työaikasuojelun päivittäminen nykyaikaan on meidän kaikkien etu. Olemme tehneet jo useita vuosia tiivistä yhteistyötä sotilaiden työaikasuojelun edistämiseksi.


Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Janne Turunen

  • Sotilastapaturmalakiin parannuksia

    Vuoden alussa astui voimaan uusi laki sotilastapaturmien korvaamisesta. Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä koskee virassa olevia sotilaita. Uusi lainsäädäntö edellyttää palvelussairauksien ja tapaturmien nopean haltuunoton puolustusvoimissa, kriisinhallintatyöpaikassa ja Valtiokonttorissa.

  • Tulkki ja rauhanneuvottelija

    Ylivääpeli Juha Koukulla (47) on Kaartin jääkärirykmentissä satakunta edustettavaa. Koukku on toiminut aliupseereiden luottamusmiehenä pääkaupunkiseudun eri hallintoyksiköissä vuodesta 2001 alkaen.

  • Takuupalkka – maksetaanko vaiko eikö makseta

    Puolustusvoimissa on sovittu takuupalkkauksesta määrättäessä henkilö alemman vaativuusluokan tehtävään. Nyt on tietoomme tullut tilanteita, joissa henkilölle on ilmoitettu, ettei takuupalkka maksetakaan.