Hakeutumisen haasteet
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on aktiivista. Yksittäisten virkamiesten kyky yhteistoimintaa ulkomaisten toimijoiden kanssa testataan kuukausittain. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä tietotaidon vaihto sekä toimintatapojen vertailu kehittävät yksilöitä ja samalla organisaatiota.
Aliupseereiden kotimainen täydennyskoulutus tuottaa hyvä pohjan ulkomaiseen yhteistoimintaan, mutta myös kansainvälistä koulutusta vaaditaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen. Olemme saaneet lukea ammattisotilaslehdestäkin useita omakohtaisia kertomuksia aliupseereilta, jotka ovat suorittaneet erilaisia kansainvälisiä, nimenomaan aliupseereille suunnattuja koulutuksia.
Kansainväliseen koulutukseen hakeutumiseen liittyy tällä hetkellä aliupseereiden näkökulmasta haasteita. Näitä ovat esimerkiksi
- Tieto mahdollisista tarjolla olevista koulutuksista ei tavoita kaikkia tasapuolisesti.
- Koulutusten sisällöstä ja aikaisempien koulutuksessa käyneiden aliupseereiden dokumentoituja kokemuksia on erittäin vaikea löytää tietoa.
- Kansainvälisen koulutuksen antamaa osaamista ei osata tunnistaa ja tunnustaa osana niin sanottua virkaurakoulutusta.
- Opiskelijapaikkojen määrät vaihtelevat vuosittain, joten opintoihin pääseminen voi kestää pitkäänkin.
- Toiminnan puolustusvoimallinen kokonaisohjaus puuttuu
Ilmavoimat yrittää omalta osaltaan ratkaista haasteita julkaisemalla osana 2020 kehityskeskustelukierrosta asiakirjan, jossa kerrotaan tarjolla olevista kansainvälisistä aliupseerikoulutuksista, kurssien sisällöistä, ennakkotietovaatimuksista sekä jaetaan opintoihin aikaisemmin osallistuneiden aliupseereiden kokemuksia kyseisitä kursseista. Toimintatavalla halutaan parantaa tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä lisätä avoimuutta. Kansainväliseen koulutukseen hakeutumisesta halutaan myös jatkuva prosessi, joka perustuu pidemmän aikavälin suunnitteluun osana koulutustarvekartoituksia.
Käynnissä olevan aliupseereiden täydennyskoulutuksen kehittämistyön yhteydessä tarkastellaan myös kansainvälisen koulutuksen hyötyjä ja rinnastettavuutta kotimaiseen koulutukseen. Työn yhteydessä on mahdollisuus myös tarkastella mainitsemiani haasteita ja löytää niihin toimivat ratkaisut. Jaettu tieto ei aina ole menetettyä tietoa.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Työkyvytön vai ei?
Työkyvyttömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on, jos työkyvyttömyyseläkettä hakee, mutta ei saa sitä. Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä?
-
Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen
Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.
-
Yhteistoiminnasta puuttuu rohkeus tarttua asioihin
Pelkkä tiedottaminen ja päätettyjen asioiden yhdessä käsittely ei ole avointa yhteistoimintaa. ”Ajatus siitä, että jaettu tieto on menetettyä tietoa” ei sovellu rohkeaan, tavoitehakuiseen ja muutoksiin reagoivaan yhteistoimintaan.