Siirry sisältöön

Hakeutumisen haasteet

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on aktiivista. Yksittäisten virkamiesten kyky yhteistoimintaa ulkomaisten toimijoiden kanssa testataan kuukausittain. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä tietotaidon vaihto sekä toimintatapojen vertailu kehittävät yksilöitä ja samalla organisaatiota.

Aliupseereiden kotimainen täydennyskoulutus tuottaa hyvä pohjan ulkomaiseen yhteistoimintaan, mutta myös kansainvälistä koulutusta vaaditaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen. Olemme saaneet lukea ammattisotilaslehdestäkin useita omakohtaisia kertomuksia aliupseereilta, jotka ovat suorittaneet erilaisia kansainvälisiä, nimenomaan aliupseereille suunnattuja koulutuksia.

Kansainväliseen koulutukseen hakeutumiseen liittyy tällä hetkellä aliupseereiden näkökulmasta haasteita.  Näitä ovat esimerkiksi

  • Tieto mahdollisista tarjolla olevista koulutuksista ei tavoita kaikkia tasapuolisesti.
  • Koulutusten sisällöstä ja aikaisempien koulutuksessa käyneiden aliupseereiden dokumentoituja kokemuksia on erittäin vaikea löytää tietoa.
  • Kansainvälisen koulutuksen antamaa osaamista ei osata tunnistaa ja tunnustaa osana niin sanottua virkaurakoulutusta.
  • Opiskelijapaikkojen määrät vaihtelevat vuosittain, joten opintoihin pääseminen voi kestää pitkäänkin.
  • Toiminnan puolustusvoimallinen kokonaisohjaus puuttuu

Ilmavoimat yrittää omalta osaltaan ratkaista haasteita julkaisemalla osana 2020 kehityskeskustelukierrosta asiakirjan, jossa kerrotaan tarjolla olevista kansainvälisistä aliupseerikoulutuksista, kurssien sisällöistä, ennakkotietovaatimuksista sekä jaetaan opintoihin aikaisemmin osallistuneiden aliupseereiden kokemuksia kyseisitä kursseista. Toimintatavalla halutaan parantaa tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä lisätä avoimuutta. Kansainväliseen koulutukseen hakeutumisesta halutaan myös jatkuva prosessi, joka perustuu pidemmän aikavälin suunnitteluun osana koulutustarvekartoituksia.

Käynnissä olevan aliupseereiden täydennyskoulutuksen kehittämistyön yhteydessä tarkastellaan myös kansainvälisen koulutuksen hyötyjä ja rinnastettavuutta kotimaiseen koulutukseen. Työn yhteydessä on mahdollisuus myös tarkastella mainitsemiani haasteita ja löytää niihin toimivat ratkaisut. Jaettu tieto ei aina ole menetettyä tietoa.


Tomi Malkamäki

Ilmavoimien pääluottamusmies

Kannen kuva: Petri Asikainen

  • Fyysinen toimintakyky ja viikkoliikunta

    Ammattisotilaalla on henkilökohtainen vastuu oman fyysisen toimintakykynsä ylläpidosta. Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen tärkeistä arjen tehtävistä.

  • Tavoitteena ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö

    Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan Puolustusvoimilla on tavoitetilassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen tärkeimpänä kriteerinä on operatiivisten vaatimusten täyttyminen.

  • Seksuaaliselle häirinnälle nollatoleranssi

    Sosiaalisessa mediassa alkanut #Metoo-kampanja on saanut suomalaiset avautumaan kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa nollatoleranssi kuten muullekin epäasialliselle kohtelulle.