Siirry sisältöön

Hakeutumisen haasteet

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on aktiivista. Yksittäisten virkamiesten kyky yhteistoimintaa ulkomaisten toimijoiden kanssa testataan kuukausittain. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä tietotaidon vaihto sekä toimintatapojen vertailu kehittävät yksilöitä ja samalla organisaatiota.

Aliupseereiden kotimainen täydennyskoulutus tuottaa hyvä pohjan ulkomaiseen yhteistoimintaan, mutta myös kansainvälistä koulutusta vaaditaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen. Olemme saaneet lukea ammattisotilaslehdestäkin useita omakohtaisia kertomuksia aliupseereilta, jotka ovat suorittaneet erilaisia kansainvälisiä, nimenomaan aliupseereille suunnattuja koulutuksia.

Kansainväliseen koulutukseen hakeutumiseen liittyy tällä hetkellä aliupseereiden näkökulmasta haasteita.  Näitä ovat esimerkiksi

  • Tieto mahdollisista tarjolla olevista koulutuksista ei tavoita kaikkia tasapuolisesti.
  • Koulutusten sisällöstä ja aikaisempien koulutuksessa käyneiden aliupseereiden dokumentoituja kokemuksia on erittäin vaikea löytää tietoa.
  • Kansainvälisen koulutuksen antamaa osaamista ei osata tunnistaa ja tunnustaa osana niin sanottua virkaurakoulutusta.
  • Opiskelijapaikkojen määrät vaihtelevat vuosittain, joten opintoihin pääseminen voi kestää pitkäänkin.
  • Toiminnan puolustusvoimallinen kokonaisohjaus puuttuu

Ilmavoimat yrittää omalta osaltaan ratkaista haasteita julkaisemalla osana 2020 kehityskeskustelukierrosta asiakirjan, jossa kerrotaan tarjolla olevista kansainvälisistä aliupseerikoulutuksista, kurssien sisällöistä, ennakkotietovaatimuksista sekä jaetaan opintoihin aikaisemmin osallistuneiden aliupseereiden kokemuksia kyseisitä kursseista. Toimintatavalla halutaan parantaa tietoa koulutusmahdollisuuksista sekä lisätä avoimuutta. Kansainväliseen koulutukseen hakeutumisesta halutaan myös jatkuva prosessi, joka perustuu pidemmän aikavälin suunnitteluun osana koulutustarvekartoituksia.

Käynnissä olevan aliupseereiden täydennyskoulutuksen kehittämistyön yhteydessä tarkastellaan myös kansainvälisen koulutuksen hyötyjä ja rinnastettavuutta kotimaiseen koulutukseen. Työn yhteydessä on mahdollisuus myös tarkastella mainitsemiani haasteita ja löytää niihin toimivat ratkaisut. Jaettu tieto ei aina ole menetettyä tietoa.


Tomi Malkamäki

Ilmavoimien pääluottamusmies

Kannen kuva: Petri Asikainen

  • Kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien palveluskelpoisuus

    Jo ennen kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista on syytä keskustella asiasta hyvissä ajoin sekä kotona että työpaikalla. Valmistautumiseen kuuluu sekä oma valmistautuminen, että koko lähiympäristön sopeuttaminen tulevaan ulkomaantehtävään.

  • Älä hyväksy kiusaamista

    Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä, osoittaa Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.

  • Aliupseeri kansainvälisessä palveluksessa

    Suomen Nato-jäsenyyden myötä ulkomaan tehtävistä muodostuu osa aliupseerin urapolkua. Tehtävävaihtoehtojen määrä kasvaa huomattavasti aluksi Naton komento- ja johtorakenteessa sekä erillislaitoksissa.