Muutoksia aliupseerien koulutusnormiin
Koulutusnormin sisältö muuttui vuoden 2019 loppupuolella. Merkittävänä muutoksena on se, että yhteisissä opinnoissa ei enää kouluteta kaikille kaikkea eikä ulosmitata sellaisia oikeuksia ja pätevyyksiä, joita sotilas ei tarvitse yhteisten opintojen jälkeen.
Toisena muutoksena on joustavuus. Ajatusmaailma
on tässäkin laajentunut niin, ettei aliupseeri rekrytoituessaan tiettyyn toimialaan välttämättä jää eläkkeelle samalta toimialalta. Esimerkiksi aliupseeri on aloittanut työt kranaatinheitinkomppanian kouluttajatehtävissä. Siinä tehtävässä pätevöidyttyään ja vuosien työskentelyn jälkeen hän alkaakin kiinnostua logistiikan ja huollon parissa työskentelystä. Uusi normi mahdollistaa tällaisessa tilanteessa joustavan siirtymisen niin, ettei kaikkea koulutusta tarvitse aloittaa alusta. Pohjalla kuitenkin on jo yhteiset ja puolustushaaraopinnot. Muu täydennyskoulutus on poimittavissa koulutuskalenterista.
Kolmantena muutoksena on hallintoyksikön vastuun korostuminen aliupseerin osaamisen kehittämisen suunnittelussa. Yksittäisen aliupseerin osaamisen kartoitus pitäisi pystyä suunnittelemaan pitkäjänteisesti niin, että suunnitelmien hedelmistä hyötyy niin työnantaja kuin virkamieskin.
Koulutuksen rakenne
Aliupseerien osaamisen ja toimintakyvyn perusta luodaan koulutusjärjestelmän perus- ja toisen asteen koulutuksessa sekä varusmieskoulutuksessa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa. Rekrytoidun aliupseerin osaamista kehitetään perehdytyksellä, perus-, yleis- ja mestaritason koulutuksella, muulla täydennyskoulutuksella sekä työssä oppimisella.
Aliupseerien koulutus koostuu perus-, yleis- ja mestaritason opintokokonaisuuksista sekä niiden välisestä täydennyskoulutuksesta. Perustason opinnot koostuvat yhteisistä ja puolustushaaraopinnoista joiden laajuus on 24 – 34 opintopistettä. Yhteisissä opinnoissa Maasotakoulussa opiskellaan 14 opintopisteen verran ja sen jälkeen puolustushaaraopinnoissa. Opintojen laajuus on 10 – 20 opintopistettä. Perustason opinnot aloitetaan viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun henkilö on rekrytoitu aliupseerin tehtävään. Perustason opintojen jälkeen aliupseeri täydentää osaamistaan täydennyskoulutustarjonnalla.
Yleistason opintojen laajuus on 27 opintopistettä. Perustason opintojen jälkeen ennen yleisopintoja aliupseeri on täydennyskoulutuksella kerryttänyt vähintään 15 opintopistettä. Yleistason yhteiset opinnot ovat laajuudeltaan seitsemän opintopistettä ja ne opiskellaan puolustushaarakouluissa tai toimialakoulussa. Puolustushaara- ja toimialaopintojen laajuus on viisi opintopistettä ja ovat puolustushaaran tai toimialan opiskelijoiden yhteisiä (15 + 7 + 5 = 27 opintopistettä).
Mestaritason opintojen laajuus on 24 opintopistettä. Yleistason opintojen ja mestaritason opintojen välissä aliupseeri opiskelee vähintään 15 opintopisteen verran. Joka toinen vuosi järjestettävät mestariopintojen yhteisten opintojen järjestelyvastuu on kiertävä ja näiden opintojen laajuus on kuusi opintopistettä. Puolustushaara ja toimialaopinnot ovat puolustushaaran tai toimialan opiskelijoille yhteisiä ja laajuudeltaan kolme osaamispistettä.
Lisätietoa PVPANOS-tietokannasta: Puolustusvoimien täydennyskoulutus (HP/21.11.2019).
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Jokainen voi vaikuttaa
Puolustusvoimien työntekijöillä on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Työntekijä voi vaikuttaa virkaehtosopimuksiin, henkilöstöasioiden hoitoon ja työpaikan yhteistoimintaan.
-
Työolosuhteissa toivomisen varaa
Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.
-
Oikeaa tietoa ja vertaistukea
Porin prikaatissa työskentelevä kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori Dina Varjamo tapaa vuosittain suuren määrän kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään.