Tehtävänä kouluttaja
Noin kolmannes aliupseereista työskentelee erilaisissa kouluttajatehtävissä. Pursimiehet Anton Hämelin ja Patrick Rappu ovat työskennelleet kouluttajina yli 10 vuotta. He vastaavat omalta osaltaan Puolustusvoimien joukkotuotannon toteuttamisesta.
Rappu toimii tällä hetkellä Uudenmaan prikaatiin
aliupseerikoulun jalkaväkilinjan johtajana. Hämelin puolestaan kansainvälisen rannikkojääkärijoukkueen johtajana 1. Rannikkojääkärikomppaniassa. Hämelin vastaa myös drone-koulutuksesta ja sen kehittämisestä joukko-osastossa. Sotilasuralle ja kouluttajatehtäviin hakeutuminen oli helppo valinta miehille. Molemmat aloittivat nykyisessä joukko-osastossaan Uudenmaan prikaatissa pian varusmiespalveluksen jälkeen.
Miehet ovat vuosien aikana havainneet merkittäviä muutoksia varusmiespalvelukseen tulevien valmiuksissa ja asenteissa. Varusmiesten tietoisuus armeijasta on heidän kokemuksensa mukaan parantunut ja fyysinen kunto kehittynyt. Myös tekniset taidot, kuten simulaattorien ja muiden teknisten laitteiden käyttö, ovat aikaisempaa korkeammalla tasolla.
Toisaalta jotkut perustaidot, kuten säänmukainen pukeutuminen, nuotion sytyttäminen tai puiden pilkkominen, ovat heikentyneet. Myös varusmiesten asenteissa on ollut havaittavissa muutoksia. Tämä näkyy suhtautumisessa sotilaskuriin sekä halussa tehdä asiat loppuun ja tarkasti.
Hämelin ja Rappu kokevat, että asenteiden muutokset haastavat kouluttajat ja heidän ammattitaitonsa uudella tavalla. Varusmiesten kanssa kommunikointi, heidän motivointinsa ja arvostuksen ansaitseminen vaatii aikaisempaa enemmän kouluttajien huomiota. Kouluttajien tulee myös pitää oma ammattitaitonsa jatkuvasti päivän tasalla uskottavuuden ylläpitämiseksi.
Virkaurakurssit ovat yksi tärkeä keino sotilaan ammattitaidon ylläpitämisessä. Hämelin ja Rappu ovat suorittaneet perus- ja yleiskurssit. He ovat myös osallistuneet oman työn kannalta tarpeelliseen täydennyskoulutukseen. Hämelinillä on lisäksi siviilistä liikunnanohjaajan koulutus.
Monipuolisia mahdollisuuksia
Työskentely Uudenmaan prikaatissa on tarjonnut miehille mahdollisuuden katsoa kouluttajan tehtävää hyvin monista näkökulmista. Rappu aloitti joukkueen kouluttajana perusyksikössä ja
siirtyi sieltä linjan kouluttajaksi. Hänellä on ollut mahdollisuus työskennellä myös yksikön vääpelin sijaisena.
– Aliupseerikoululla koulutan useita aliupseerikursseja sekä alokasjoukkueita. Aikaisemmin perusyksikössä koulutin alokasjoukkioiden lisäksi jääkäri- ja rannikkojääkärijoukkueita. Olen myös toiminut tiedusteluryhmän kouluttajana. Koulutus 2020 -koulutushaarajakson aikana olen toiminut kouluttajana siellä, missä tarvitaan koulutustukea. Muun ohella toimin myös työpaikkaohjana, fyysisen kunnon testaajana ja pintapelastajana.
Hämelin palveli ensimmäiset viisi vuotta sotilasurastaan 1. rannikkojääkärikomppaniassa tiedustelukouluttajana. Sieltä hän siirtyi ensin saman yksikön rannikkojääkärijoukkueen kouluttajaksi ja sieltä aliupseerikouluun rannikkojääkärilinjan kouluttajaksi ja myöhemmin linjan johtajaksi.
– Linjanjohtajuuden jälkeen siirryin kansainvälistä rannikkojääkärikoulutusta antavan ATU-joukkueen (Amphibious Task Unit) kouluttajaksi.
Kriha-tehtävät lisäävät ammattitaitoa
Molemmat pursimiehet ovat olleet kriisinhallintatehtävissä ja kannustavat muitakin ammattisotilaita hakeutumaan niihin. Rappu kokee, että operaatiosta saadut kokemukset ovat hyödyllisiä kouluttajan tehtävissä.
– Ulkomailla työskentely avartaa maailmankatsomusta ja antaa arvostusta omaan työhön sekä yleiseen asevelvollisuuteen ja reservijärjestelmään.
Hämelin näkee, että kriisinhallintatehtävissä toimiminen lisää ammattisotilaan ammattitaitoa ja motivaatiota. Kouluttajalle operaatio antaa paljon työkaluja ja uusia ideoita.
– Monet kouluttamani asiat oli pakko muokata tai poistaa, koska monet asiat eivät toimi oikeassa tilanteessa, kun otetaan huomioon tunteet ja pelot.
Hämelin ja Rappu toimivat omissa yksiköissään työpaikkaohjaajana. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on tukea henkilökuntaa osaamisen kehittämisessä ja toimia mentorina. Molemmat näkevät, että työpaikkaohjaajalla on tärkeä rooli myös yhteishengen ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisessä ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen kannustamisessa.
Pursimiehet pitävät fyysistä kuntoaan yllä monipuolisella liikunnalla. Rappu pyrkii urheilemaan myös työpäivän aikana ja näin hyödyntämään viikkoliikuntamahdollisuutta
– Fyysinen kunto on ammattisotilaan omalla vastuulla. Pyrin ylläpitämään säännöllistä ja monipuolista liikuntaa ja ruokailua. Käyn salilla, lenkkipoluilla ja teen kotitreenejä. Pyrin 4-6 treenikertaan viikossa riippuen työmäärästä. Lisäksi yritän pitää kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä ja saada riittävästi niin lepoa kuin rentoutumistakin. Pitkien harjoituskausien aikana treenit jäävät vähemmälle ja niinä aikoina on panostettava palautumiseen.
Hämelin harrastaa aktiivisesti brasilialaista ju-jutsua ja hänellä on lajissa ruskea vyö. Lisäksi hän käy aktiivisesti kuntosalilla.
– Lisäksi käyn ainakin kerran viikossa urheilemassa vaimoni kanssa, mikä omalta osaltaan auttaa hyvinvoinnissa ja pitää mielen virkeänä.
Pursimies Rappu
Parasta työssäni on, kun kurssin suunnittelujen ja valmistelujen jälkeen pääsen kentälle toteuttamaan konkreettista työtä ja nähdä onnistuneen tuloksen sekä kehityksen oppilaissa kaikkien työmäärien/haasteiden jälkeen. Hyvänä puolena pidän työni joustavuutta eli pystyn pitkälti itse määrittämään, millaista työni on. Tärkeää on yhteistyö perusyksiköiden välillä, jotta varusmiesten jatkokoulutus ja osaamistarpeet täyttyy. Itse voi paljon vaikuttaa kokonaisuuteen noudattaen normeja ja ohjeistuksia.
Haastavinta työssäni ovat joukkotuotantojen poistumat sekä vähäinen määrä varusmiehiä tukevissa tehtävissä. Myös resurssien määrä/laatu koulutusvälineissä, muut ylimääräiset tehtävät sekä nopeaa reagointia vaativat tilanteet luovat haasteen työajan riittämisessä. Lisäksi laaja tehtävänkuva, tehtävien määrä, uusi koulutusjärjestelmä, jatkuva normien päivitys, ammattitaidon ylläpitäminen sekä urakehitys luovat oman haasteensa ajansuunniteluussa ja jaksamisessa.
Pursimies Hämelin
Parasta työssäni on motivoituneiden varusmiesten kouluttaminen. ATU-joukkueen (Amphibious Task Unit) varusmiehet valitaan valintaprosessin sekä haastatteluiden kautta. Tämä tarkoittaa, että joukossa palvelevat varusmiehet ovat motivoituneita ja hyvässä fyysisessä kunnossa.
Haastavinta työssäni on koulutettavien asioiden laajuus, mikä asettaa kouluttajalle suuret vaatimukset. Koulutuksessa on huomioitava poikkeusolojen tehtävien lisäksi myös kriisinhallintaoperaatioiden vaatimukset. ATU:ssa palvelevat varusmiehet ovat johtajakoulutuksen saaneita, mikä taas tarkoittaa, että myös varusmiehet odottavat koulutukselta paljon. Myös uusien kouluttajien perehdyttäminen tehtäviin asettaa omat haasteensa.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Arvokas huomionosoitus aliupseerille
Ylikersantti Joonas Lampi palkittiin arvokkaalla Adolf Ehrnrooth-tunnustuspalkinnolla helmikuussa. Lampi jakoi palkinnon viiden muun ammattisotilaan kanssa. Juhlallinen palkitsemistilaisuus pidettiin perinteiseen tapaan Helsingin Säätytalolla.
-
Eräoppaaksi sotilasuran jälkeen
Kun ylikersantti Jaana Hirsjärvi (54) tuli Puolustusvoimiin töihin 17 vuotta sitten, uusi työnantaja näyttäytyi erittäin mielenkiintoisena ja työ haastavana. Palo työhön on edelleen kova.
-
Sopimussotilaasta aliupseerin uralle
Monen aliupseerin ja upseerin ura puolustusvoimissa on alkanut sopimussotilaana. Useimmiten sopimussotilaat ovat juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka hakeutuvat varusmiespalveluksensa jälkeen Puolustusvoimiin töihin määräajaksi.