Siirry sisältöön

Korotukset yleisen linjan mukaisesti

Valtiovarainministeriö ja valtion työntekijöitä edustavat järjestöt pääsivät sopuun valtion virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2020 – 2022. Sopimus syntyi edellisen sopimuskauden viimeisenä päivänä. Sopimukseen sisältyvä palkkaratkaisu koostuu yleiskorotuksesta ja virastoerästä.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että huhtikuun alusta voimaan astuneessa sopimuksessa sovittiin yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja vuosilomasopimuksen sisällöistä. Lisäksi uudistettiin Puolustusvoimien alakohtaiset sopimukset ja työaikasopimus. 
Palkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien 1,1 %:n yleiskorotuksella ja 1.6.2021 lukien 0,97 %:n yleiskorotuksella (vähintään 20,37 euroa). Surkka kertoo, että sopimukseen sisältyy myös 1.5.2021 alkaen maksuun tuleva 1 %:n virastoerä.

– Sopimuskausi ja palkankorotukset noudattelevat niin sanottua yleistä linjaa. On positiivista, että muuttuneessa taloustilanteessa saatiin sovittua 22 kuukauden mittaisesta sopimuksesta. Tällä turvataan sotilaiden ansiokehitys vuosille 2020 ja 2021.

Surkka on tyytyväinen, että näin haasteellisessa taloustilanteessa osapuolet pääsivät sopimukseen, mikä varmistaa ammattisotilaiden ansiokehityksen tuleville vuosille.

– Sopimus on mielestäni hyvä, eikä huonossa taloustilanteessa olisi ollut realistista saavuttaa enempää. Olisi ollut katastrofi, jos sopimukseen ei olisi päästy ja neuvottelut olisivat lykkääntyneet. Tuolloin neuvotteluasetelmat voimakkaasti velkaantuvan valtiotyönantajan kanssa olisivat olleet paljon hankalammat.

Virastoeräneuvottelut käynnistyneet

Neuvottelut virastoerän kohdentamisesta käynnistyvät syksyllä. Näihin neuvotteluihin osallistuvat Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien edustajien lisäksi kaikki Puolustusvoimien henkilöstöä edustavat järjestöt. Sopimus virastoerän käytöstä tulee olla valmiina 15.3.2021.
Virkaehtosopimuksen kirjaus virastoerän kohdentamisesta noudattelee Surkan mukaan edellisen sopimuskauden kirjauksen henkeä. Sopimuksessa korostetaan myös palkkausjärjestelmä yleisen kannustavuuden säilyttämistä.

– Virastoerän kohdentamisella pyritään edistämään tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saamiseksi ja palveluksessa pysyttämiseksi, lisäksi edistetään naisten ja miesten palkkatasa-arvoa.

Surkka kertoo, että Aliupseeriliitolla on yli 20 edustajakokouksen hyväksymää tavoitetta virastoeräneuvotteluihin. Näitä ja kentältä saatua palautetta on käsitelty Aliupseeriliiton hallituksessa tavoitteiden priorisoimiseksi.

– Näitä kaikkia asioita pyrimme neuvotteluissa edistämään. On kuitenkin selvää, että kaikkia ei ole mahdollista toteuttaa.

Puheenjohtaja muistuttaa, että myös työnantajalla ja muilla henkilöstöjärjestöillä on omia tavoitteitaan. Kaikki nämä tavoitteet tuodaan pöydälle neuvottelujen aikana ja niistä muodostuu yhteinen näkemys virastoerän käytöstä.

Surkka kertoo, että virastoeräneuvotteluissa Aliupseeriliittoa varsinaisina neuvottelijoina edustavat puheenjohtajan lisäksi pääluottamusmiehet Marit Lammes ja Terho Eironen.  Pääluottamusmiestyöryhmä sekä Aliupseeriliiton työvaliokunta ja hallitus toimivat asiantuntijoina neuvottelijoiden tukena.

– Neuvottelutuloksen synty on usein vaiherikas prosessi, sen eri vaiheissa käydään keskustelua mainittujen taustaryhmien kanssa. Sitten kun varsinainen neuvottelutulos syntyy, se käsitellään hallituksen kokouksessa, jossa se hyväksytään tai hylätään.

Työajanpidennyksen kompensointi

Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajanpidennykset poistuvat valtionhallinnosta 1.10.2020 alkaen. Säännöllinen työaika palautuu sopimusta edeltävälle tasolle eli jaksotyöajassa 114.45 tuntiin kolmeviikkoisjaksossa. Muutosta sovelletaan 1.10. jälkeen alkavaan työaikajaksoon. Myös sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun työaikamerkinnät alenevat kuudella minuutilla.

– Työajanpidennyksen poisto tarkoittaa sitä, että ilmaisten lisätuntien tekeminen loppuu. Se oli kaikkien työntekijäjärjestöjen tavoite. Tähän voimme olla tyytyväisiä.

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovittiin työajan pidennyksen poistumista korvaavista järjestelyistä. Tämä mahdollistaa työajan pidentämisen keskimäärin 18 tunnilla kalenterivuodessa, lisätyökorvausta vastaavalla korvauksella. Nämä järjestelyt astuvat voimaan 1.1.2021.

Jaksotyössä tuntien teettämiseen on valittavissa kaksi vaihtoehtoista järjestelyä, joista ensimmäinen perustuu työtuntien siirtämiseen 7 §:n mukaiseen työaikapankkiin ja toinen pidennetyn työajan teettämiseen. Puolustusvoimien työaikasopimuksen osapuolten on mahdollista sopia jaksotyön työajan pidennyksen korvaavista järjestelyistä myös virkaehtosopimuksen kirjauksesta poikkeavalla tavalla.

Puolustusvoimien mahdollisesta omista, työajanpidennykseen liittyvistä järjestelyistä on sovittava 31.8.2020 mennessä. Puolustusvoimat ja työntekijäjärjestöt ovat käynnistäneet asiaan liittyvät neuvottelut toukokuun alussa. Surkka korostaa, että käytännössä kaikilla toimialoilla, joilla kiky-tunnit on poistettu, niiden tilalle on tullut muita työaikajoustoja.

– Vaikka mallit antavat työnantajalle mahdollisuuden teettää henkilöstöllä lisätöitä, niitä ei tehdä enää ilmaiseksi vaan yksinkertaisella tuntipalkalla. Lisäksi työnantaja ohjeistaa, milloin lisätunteja on mahdollista teettää. Talkoot on ohi tältä osin! Emme kuitenkaan vielä tiedä toteutuuko kumpikaan virkaehtosopimuksen maaleista vai syntyykö neuvotteluissa joku muu malli. Neuvotteluja tästä käydään parhaillaan.

Surkka kertoo, että tammi-maaliskuussa käydyt virkaehtosopimusneuvottelut etenivät sujuvasti. Aliupseeriliittoa neuvotteluissa edustanut JHL ja pääneuvottelijat Jorma Viiala ja Erika Mattsson onnistuivat Surkan mielestä hyvin neuvotteluissa. Yhteistyö neuvottelijoiden ja Aliupseeriliiton edustajien kanssa oli saumatonta. Puheenjohtaja Surkka, varapuheenjohtajat ja päätoimiset pääluottamusmiehet olivat hyvin tietoisia neuvottelujen etenemisestä.

– Pääsopijamme JHL piti meidät hyvin tietoisina neuvottelujen tilanteesta. Meiltä kysyttiin usein mielipiteitä ja pohdimme sopimuksen sisältöön liittyviä kysymyksiä yhteisöjäsenliittojen ja JHL:n valtiotiimin kesken.


Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Mestari-kisälli-mallilla osaajaksi

    Juha Eskelisen (37) mielestä luottamusmiehen työssä mielenkiintoisinta on sopimusten hallinta. Hän kokee yhteisen sävelen löytämisen työantajan ja jäsenen välille sopimustulkintatilanteissa haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. Hän näkee, että tällaiset tilanteet kehittävät luottamusmiehen neuvottelutaitoja ja osaamista.

  • Edunvalvonta on kestävyyslaji

    Vuoden lähestyessä loppuaan tulee ainakin näin vanhemmiten miettineeksi mennyttä vuotta. Mitä vuoden aikana on tapahtunut, mitä pitäisi vielä saada aikaiseksi?

  • Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen

    Aliupseeriliiton kanta palkanmaksusta kesti työtuomioistuimen tarkastelun. Työtuomioistuin vahvisti 9.9.2022 antamallaan päätöksellään JHL:n nostaman kanteen Aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän sopimustulkinnasta.