Siirry sisältöön

Pimeä uhka

Koronavirus on viheliäinen vihollinen. Sitä vastaan on vaikea tapella - penteleen pöpöä kun ei paljaalla silmällä erota. Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelan neuvoilla ”Tähtäin vyön kohdalle” ja ”Lyijyä ne tottelee niin kuin kaikki muutkin” ei nyt pärjätä.

Amerikkalaiset tosin ovat toista mieltä – Atlantin takana aseiden myynti on koronakriisin myötä moninkertaistunut. Villin lännen miehet haluavat kohdata koronan samalta viivalta yhtäläisin avuin. Revolverisankarit luottavat sanontaan, jonka mukaan Jumala loi ihmiset, mutta Samuel Colt teki heistä yhdenvertaiset.

Aseiden voimaan koronaepidemian taltuttamisessa uskotaan paikoin muuallakin kuin uudella mantereella. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte käski viranomaisiaan ampumaan kaikki rajoitustoimia ja ulkonaliikkumiskieltoa uhmaavat ihmiset. Meillä Suomessa linja on ollut pehmeämpi – Uudenmaan eristämiseen osallistuneet sotilaat jättivät kiväärinsä kiltisti kasarmien kaappeihin.

Vaikka kaikki vallanpitäjät eivät nyt miekkaan tartukaan, sotaa tämä tappelu virusta vastaan on. Siksi oppia vastarintaan kannattaa hakea viruksen alkulähteiltä Kiinasta, sikäläisen mestari Sunzin Sodankäynnin taito -teoksesta. Mestarin mukaan ”Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner, tie olemassaoloon tai tuhoon.” Tämän vuoksi on tärkeää ottaa vaari Sunzin neuvosta ”Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa.”

Mistä nämä näkymättömät virusvihulaiset ovat oikein peräisin ja millä oikeudella ne kimppuumme käyvät?

Kaiken maapallon elollisen elämän kerrotaan kehittyneen yksisoluisista bakteereista. Jo näitä ennen täällä väitetään vipeltäneen viruksia, joilla ei nykyiselläänkään ole edes yhden solun rakennusaineksia. Koronavirus on todennäköisesti näiden Telluksen ensimmäisten alkuperäisasukkaiden itseoikeutettu jälkeläinen. Me bakteereista polveutuneet ja evoluution muokkaamat soluklimpit – ihmiset – olemme paljon nuorempaa perua planeetallamme, eikä meillä näytä juuri olevan sananvaltaa näiden vanhempien veijareitten edesottamuksiin. Nöyrästi meidän on vain yritettävä näitä vihamielisiä valloittajia väistellä.

Virukset toimivat oman luonnon lakinsa mukaan ja ne viis veisaavat kansainvälisistä Geneven sopimuksista sen enempää kuin paikallisista pykälistäkään. Niillä näyttää olevan oma missionsa, visionsa ja strategiansa – levittäydy, tartu ja tapa tarpeen mukaan.

Virusta vastustetaan hihaan yskimällä, käsiä perusteellisesti puunaamalla ja pitämällä lähimmäisiin perinteistä hajurakoa pidempää etäisyyttä. Ohjeet vaikuttavat yhtä tehokkailta kuin sotaväen entisajan suojautumiskeinot radioaktiiviselta laskeumalta – sadeviitta päälle ja poteroon piiloon. Tästä huolimatta niitä on syytä noudattaa, parempia ei nyt ole tarjolla – erämaahan eristäytymistä lukuun ottamatta.

Kaikenlaiset palaverit ja pulinapiirit ovat nyt pannassa. Vanhemmalle väelle suositellaan täydellistä eristäytymistä ja yhteydenpitoa ulkomaailmaan pelkästään Snapchatin, Jodelin, Messengerin, TikTokin tai muiden seniorien suosimien yhteydenpitokanavien kautta.

Meille suomalaisille etäisyyden pitäminen lajitovereihin ei tuota vaikeuksia normaalistikaan, saati sitten nykyisissä poikkeusoloissa. Julkisissa kulkuvälineissä olemme iät ajat valinneet paikkamme mahdollisimman kaukaa kassamatkustajista. Eikä pussailu ole koskaan kuulunut pohjoisen populaation perinteeseen. Omille tiluksille tunkeutuneisiin on suhtauduttu Juhani Ahon romaanin Juhan tavoin – tämähän lähti kirveen kera katsomaan, kuka joen yläjuoksulla oli lastun virran vietäväksi veistänyt.

Yllättävää koronakriisin aikana on ollut se, kuinka kuuliaisesti kansalaiset ovat pääsääntöisesti viranomaisten määräyksiä ja suosituksia noudattaneet. Jo pitkään vallalla ollut yksilöllisiä valintoja korostava ”Minähän teen, mitä lystään” -meininki on pitkälti paistanut poissaolollaan. Tämä vahvistaa uskoa siihen, että saatamme sittenkin selvitä tästä kovasta koettelemuksesta kohtalaisen kuivin koivin.

Ammattisotilas_Terveisin Antti


Antti Kymäläinen

  • Isänmaallisuus – katoavaa kansanperinnettä?

    Ammattisotilaat ovat ottaneet isänmaan puolustamisen elämäntehtäväkseen, mikä on arvokas ja kunnioitettava valinta. Tunnustuksen ansaitsevat myös kaikki ne yli 20 000 nuorta miestä ja naista, jotka vuosittain astuvat varusmiespalveluksen ja siirtyvät sen jälkeen reserviin sodan ajan joukkoihin sijoituskelpoisina sotilaina.

  • Johtamisen uudet tuulet

    Jokin aika sitten kolumnoin tällä samalla areenalla esimiehistön välttämättömyydestä työpaikoilla. Ja kuinka väärässä taas olinkaan - tässäkin kysymyksessä. Asiaan on nimittäin saatu uutta valaistusta tuoreen johtamisraamatun julkaisun myötä.

  • Hajanaisia huomioita sekamajoituksesta

    Puolustusvoimissa suunnitellaan asepalvelusta suorittavien naisten ja miesten majoittamista samoihin tupiin. Järjestelyä on tarkoitus ensin kokeilla ja yhteistupiin majoittuminen olisi vapaaehtoista. Muutos vaatii nykynormiston uudistamista. Muun muassa Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO) edellyttää tällä hetkellä naisten majoittamista nimenomaisesti heille varattuihin tupiin.