Siirry sisältöön

Yhteistoiminnalla tietoa päätöksenteon tueksi

Yhteistoiminnan (YT) tarkoituksena on antaa henkilökunnalle vaikutusmahdollisuus omaan työhön liittyviin asioihin. Lisäksi työnantaja saa sen myötä tietoa työpaikan ja työolosuhteiden kehittämiseksi.

Yhteistoimintalakiin kirjattujen tavoitteiden ja menettelytapojen pitäisi olla tuttuja myös Puolustusvoimien työpaikoilla. Näin ei välttämättä ole. Yhtenä syynä on tietämättömyys niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella. Median kauttaolemme oppineet yhteistoimintamenettelyn (YT-menettely) tarkoittavan henkilökunnan lomautuksia tai irtisanomisia. Lainsäädäntö on isossa kuvassa toimiva, mutta sen täysimääräinen hyödyntäminen vaatii edelleen koneiston hiomista ja henkilöstön kouluttamista.

Puolustusvoimissa yhteistoiminnan perustana ovat valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Toiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tuottaa työnantajalle tietoa päätöksenteon tueksi.

Työnantaja edelleen siis päättää miten ja missä kukin työtään tekee. Yhteistoimintalaki ja -sopimukset rajaavat muutenkin vähiin ne mahdollisuudet, että asioista pitää päästä sopimukseen ja asiat ratkaistaisiin henkilöstön kannan mukaisesti. Ehkä tästäkin syystä yhteistoiminta sotketaan usein valmiiksi päätettyjen asioiden tiedottamiseen. Parhaimmillaan yhteistoimintamenettely tarjoaa työntekijöille keskustelua varten oivan alustan, jossa jokaisella on mahdollisuus kertoa perusteltu mielipide käsiteltävästä asiasta.

Osapuolina työnantaja ja työntekijät

Yhteistoimintalain mukaan viraston on asetettava yhteistoimintaelin, jos viraston henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja sekä palkattu henkilöstö. Henkilöstöjärjestöjä edustavat pääsopijajärjestöt voivat asettaa enintään neljä edustajaa ja heille henkilö- tai järjestökohtaiset varahenkilöt. Pääsopijajärjestöt ovat:

– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (Aliupseeriliitto)
– Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Upseeriliitto, Päällystöliitto, muut – Ammattiliitto PRO ry (Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL, Suomen Konepäällystöliitto ry)

Yhteistoiminta on paljon muutakin kuin vain irtisanomisia: Kuva: Heikki Penttinen

Yhteistoimintaa käydään kolmella tasolla. Keskushallintotasolla toimii Puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Yhteistoimintaelimillä ei ole päätäntävaltaa ja siellä ei siis tehdä päätöksiä. Tärkeintä on saada henkilöstön näkemykset esille ennen päätöksentekoa.

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä Aliupseeriliittoa edustavat puheenjohtaja Jyrki Surkka ja pääluottamusmies Terho Eironen. Varahenkilöinä ovat pääluottamusmies Marit Lammes ja varapuheenjohtaja Mika Tiitinen.

Laki ja sopimukset sisältävät kattavan luettelon asioista, joita kuuluu käsitellä yhteistoiminnassa. Hyvänä vinkkinä toimii yksinkertainen ohje: Mikäli asialla on vaikutusta henkilöstön työhön tai työskentelyolosuhteisiin, tulee asia käsitellä yhteistoiminnassa.

Miten minä voin vaikuttaa?

Paikallisyhdistysten valitsemat Aliupseeriliiton edustajat edustavat aliupseereita joukko-osastojen yhteistoimintaelimissä. Mikäli haluat asioita käsiteltäväksi, on paikallinen luottamusmies hyvä yhteyshenkilö. Yleensä juuri hän on paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen. Luottamusmies osaa opastaa, miten asiaa kannattaa lähestyä ja mitkä ovat vaikutuskanavat. Yksittäisen jäsenen ei tarvitse miettiä oikeaa kontaktia asiansa eteenpäin viemiseksi. Tärkeintä on tuoda asia luottamusmiehen tai yhteistoimintaelimen jäsenen tietoon.
Yhteistoimintaa tapahtuu jatkuvasti ihan jokaisen arkielämässä ja se voi olla hyvinkin huomaamatonta. Kesälomalla esimerkiksi laskettiin vaimon kanssa verkkoja eräällä Lapin lukuisista järvistä. Verkkojen nosto-operaatiokin meni loistavasti ja olemme edelleen onnellisesti naimisissa. Yhteistoiminnan onnistumiseen vaikuttivat monet asiat, joita yhdessä pohdimme. Esimerkiksi sään vaikutukset lopputulokseen, yhteistoimintaa parhaimmillaan.
Työpaikalla työyksikön kokoukset, viikkopuhuttelut ja palaverit ovat välitöntä yhteistoimintaa. Tyypillisimpiä niissä käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi tulevaan toimintaan liittyvät asiat, uusien ohjeiden ja määräysten käyttöönotto.

Henkilökohtaista yhteistoimintamenettelyä käytetään yksittäistä virkamiestä koskevissa asioissa.  Tyypillisimmillään käsiteltäviä asioita ovat siirrot ja tehtävään määräämiset. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään ensisijaisesti esimiehen ja työntekijän kesken. Tässä on kyse yksittäisen henkilön vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on saada päätöksentekijälle (työnantaja) työntekijää koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kannen kuva: Markus Viitanen

  • Valmistautuminen kehityskeskusteluun

    Perusteet avoimelle, oikeudenmukaiselle ja tasapuolisille kehityskeskusteluille luodaan huolellisella valmistautumisella, joka aloitetaan perehtymällä menneen kauden toimintaan, tavoitteisiin ja resursseihin sekä yksilön ja organisaation kehittämissuunnitelmiin.

  • Muutto- ja siirtokustannusten korvaaminen

    Aliupseerin arjessa saattaa tulla tilanteita, että on aika hyvästellä tuttu ja turvallinen työympäristö uusien haasteiden edessä. Uudet haasteet voivat tarkoittaa myös paikkakunnan vaihtoa siirtovelvollisina ja tähän kokonaisuuteen Puolustusvoimilla on sopimukseen perustuvat tukitoiminnat.

  • Työterveyshuollon toimintasuunnitelma työn alla

    Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuolto on toimintaa, jonka järjestää ja kustantaa työnantaja ja joka tukee työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuolto edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja.