Yhteistoiminnalla tietoa päätöksenteon tueksi
Yhteistoiminnan (YT) tarkoituksena on antaa henkilökunnalle vaikutusmahdollisuus omaan työhön liittyviin asioihin. Lisäksi työnantaja saa sen myötä tietoa työpaikan ja työolosuhteiden kehittämiseksi.


Työnantaja edelleen siis päättää miten ja missä kukin työtään tekee. Yhteistoimintalaki ja -sopimukset rajaavat muutenkin vähiin ne mahdollisuudet, että asioista pitää päästä sopimukseen ja asiat ratkaistaisiin henkilöstön kannan mukaisesti. Ehkä tästäkin syystä yhteistoiminta sotketaan usein valmiiksi päätettyjen asioiden tiedottamiseen. Parhaimmillaan yhteistoimintamenettely tarjoaa työntekijöille keskustelua varten oivan alustan, jossa jokaisella on mahdollisuus kertoa perusteltu mielipide käsiteltävästä asiasta.
Osapuolina työnantaja ja työntekijät
Yhteistoimintalain mukaan viraston on asetettava yhteistoimintaelin, jos viraston henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 20. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja sekä palkattu henkilöstö. Henkilöstöjärjestöjä edustavat pääsopijajärjestöt voivat asettaa enintään neljä edustajaa ja heille henkilö- tai järjestökohtaiset varahenkilöt. Pääsopijajärjestöt ovat:
– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (Aliupseeriliitto)
– Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (Upseeriliitto, Päällystöliitto, muut – Ammattiliitto PRO ry (Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL, Suomen Konepäällystöliitto ry)

Yhteistoimintaa käydään kolmella tasolla. Keskushallintotasolla toimii Puolustusvoimien yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin. Yhteistoimintaelimillä ei ole päätäntävaltaa ja siellä ei siis tehdä päätöksiä. Tärkeintä on saada henkilöstön näkemykset esille ennen päätöksentekoa.
Laki ja sopimukset sisältävät kattavan luettelon asioista, joita kuuluu käsitellä yhteistoiminnassa. Hyvänä vinkkinä toimii yksinkertainen ohje: Mikäli asialla on vaikutusta henkilöstön työhön tai työskentelyolosuhteisiin, tulee asia käsitellä yhteistoiminnassa.
Miten minä voin vaikuttaa?
Henkilökohtaista yhteistoimintamenettelyä käytetään yksittäistä virkamiestä koskevissa asioissa. Tyypillisimmillään käsiteltäviä asioita ovat siirrot ja tehtävään määräämiset. Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käydään ensisijaisesti esimiehen ja työntekijän kesken. Tässä on kyse yksittäisen henkilön vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyhteisöönsä. Henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on saada päätöksentekijälle (työnantaja) työntekijää koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Tapaturma työtehtävissä
Työssä voi syntyä vamma, jota Valtiokonttori ei korvaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvaus voidaan evätä, jos tapaturman määritelmä ei täyty. Puolustusvoimat on laajentanut sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vammojen tutkimuksen ja hoidon osalta.
-
Aliupseerin ylentäminen
Sotilaallista esimiesasemaa, koulutusta ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla tai palvelusarvolla. Ylentäminen tapahtuu Puolustusvoimien säädöksissä annettujen ylennysperusteiden mukaisesti.
-
Muodollisesti(kin) pätevä
Täydennyskoulutus eli tuttavallisemmin virkaurakurssit. Asia, joka herättää keskustelua ja tunteita aliupseereiden keskuudessa. Suhtautuminen täydennyskoulutukseen on kirjavaa; toiset pääsevät, toiset joutuvat, toiset eivät pääse vaikka haluavat ja toiset eivät missään nimessä halua. Tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen tiedostaa virkaurakurssien ja muun täydennyskoulutuksen merkityksen omalla uralla etenemisen kannalta.