Siirry sisältöön

Ensimmäinen suomalainen Ruotsin HSOU-kurssilla

Thor-Erich Wiksten osallistuu ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin puolustusvoimien HSOU-kurssille (Högre Specialist Officers Utbildning).

Olen elokuusta asti opiskellut Ruotsin Halmstadissa  HSOU-kurssilla (Högre Specialist Officers Utbildning). Kurssi on tarkoitettu Ruotsin puolustusvoimien ylemmissä erikoisupseeritehtävissä työskenteleville ja se kestää noin 10 kuukautta. Kurssille otetaan vuosittain noin 50 opiskelijaa. Tällä kurssilla meitä on 40.

Kurssille lähtiessäni toimin pataljoona-aliupseerina Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa Uudenmaan prikaatissa. Työnkuvaani kuului työpaikkaohjaus, huolto sekä perinneasiat. Toimin myös komentajan asiantuntijana aliupseereihin liittyvissä asioissa. Pyrin toimimaan linkkinä yksittäisen aliupseerin ja komentajan välillä. Tiedon mahdollisuudesta osallistua kurssille sain pataljoonan komentajalta.

Hain kurssille, koska se sisältää kiinnostavia aiheita, kuten pedagogiikka, johtamista ja sotataitoa. Halusin myös ottaa selvää, mitä naapurimaassa opetetaan. Bonuksena tulee tietenkin kaikki uudet ihmiset. Kurssin aikana opiskelija saa käsityksen Ruotsin puolustusvoimien toiminnasta ja organisaatiosta. Kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavat valmiuksia toimia oman aselajinsa esikuntatehtävissä pataljoonasta ylöspäin.

Kurssin sisällöt on jaettu yleiseen vaiheeseen sekä aselajivaiheeseen. Kurssin yleinen vaihe alkoi osiolla Utvecklande Ledarskap, kehittävä johtaminen. Kurssi jatkui viikon vierailulla Tukholmassa sijaitsevaan Ruotsin pääesikuntaan. Sen jälkeen oli kuuden viikon sotataito- ja doktriini-osio. Osion olisi pitänyt päättyä maastoharjoitukseen Euroopassa, mutta se jouduttiin peruuttamaan. Pedagogiikan ja johtamisen osion ohjemassa teemana oli Indirekt Ledarskap, epäsuora johtaminen. 

Koronan vuoksi lähiopiskelu muuttui marraskuussa etäopiskeluksi. Viikon 46 aikana meidän piti lukea 2529 sivua EU:sta, NATOsta sekä Ruotsin poliittisesta järjestelmästä plus paljon muuta. Mielenkiitoisia aiheita, mutta aika oli vähän kortilla.

Tammikuussa koulutuksessa alkaa aselajivaihe, mikä päättyy toukokuussa.

Suomen ja Ruotsin oppimisjärjestelmien välillä on isoja eroja. Olen tottunut siihen, että ensin on muutama oppitunti, sen jälkeen laitetaan taisteluvarustus päälle ja mennään harjoittelemaan. Ruotsissa pikkukengät ja tietokone ovat tärkeimmät varusteet. Oppimiskulttuuri on myös ihan erilainen, kuin mihin olen tottunut. Tärkein oppimistapa on erilaiset ryhmätyöt. Niiden tarkoituksena on jakaa omia kokemuksia ja sitä kautta laajentaa opiskelijoiden tietämystä. Se on ollut paras asia opiskelussa tähän asti. Myös kurssille osallistuvien monipuolinen koulutus- ja työtausta on tuonut uusia näkökulmia opiskeluun.

>> Militärhögskolan Halmstad(avautuu uuteen ikkunaan)

Pursimies Thor-Erich Wiksten

Kuvat Charlotte Pettersson

Nina Ahlander, Thor-Erich Wiksten ja Anton Myte.


  • Sotilasmestarit aliupseeriston kärjessä

    Maasotakoulu isännöi ensimmäisiä sotilasmestarien neuvottelupäiviä tammikuussa. Puolustusvoimissa työskentelee tällä hetkellä 54 sotilasmestaria. He työskentelevät muun muassa yksikön vääpeleinä, vartioston johtajina, valvontajohtajina sekä muissa päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä.

  • Vanhin aliupseeri -järjestelmä Puolustusvoimiin

    Puolustusvoimissa on maaliskuussa otettu käyttöön vanhin aliupseeri -järjestelmä. Vanhimmat aliupseerit nimetään puolustushaaroihin ja joukko-osastoihin. Järjestelmällä vahvistetaan aliupseerien ammatti-identiteettiä, koulutusta ja osallistutaan aliupseerien perinteiden ylläpitämiseen ja hoitamiseen.

  • Juuret syvällä Sodankylässä

    Sotilasmestari evp Jouko Kaihua siirtyi reserviin huhtikuun alussa. Hän palveli Puolustusvoimissa lähes 35 vuotta, viidessä eri henkilöstöryhmässä: siviilinä, värvättynä, toimiupseerina, sotilasammattihenkilönä ja aliupseerina.