Siirry sisältöön

Aliupseeritehtävien määrä kasvussa

Vuoden 2020 henkilöstötilinpäätöksen mukaan Puolustusvoimissa työskenteli vuoden 2020 lopulla 12520 ihmistä. Heistä 3223 oli aliupseereita ja sopimussotilaita. Aliupseerien määrä kasvaa ja heille on tulossa yhä vaativampia tehtäviä.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Vesa Virtanen kertoo, että opistoupseereilta vapautuneita tehtäviä on viime vuosina siirretty suunnitelmallisesti aliupseerien tehtäviksi. Noin 60 % opistoupseereilta vapautuvista tehtävistä tulee siirtymään aliupseerien tehtäviksi. Myös uusia aliupseeritehtäviä on kohdennettu uusien suorituskykyjen ja tehtävien hoitamiseksi.

– Vuodesta 2018 alkaen uusia aliupseerin tehtäviä on lisätty Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanoon 493. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut aivan samaa tahtia, mutta se seuraa viiveellä samaa kehitystä.

Aliupseerien määrän kasvaessa, heidän tehtävänsä ovat vaativoituneet.

– Erityisesti mestaritason tehtävien määrä on lisääntynyt. Tehtäviä on kaikilla toimialoilla ja kaikissa aselajeissa, kouluttajasta esikuntien osastojen valmistelijoihin. Erityisesti aliupseerien esikuntatehtävien määrä kasvaa.

Aliupseerien vaativimmat tehtävät ovat keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun (AUKES) piirissä. Virtasen mukaan AUKES:ssä suunnitellaan kaikki AU8 ja AU7 -tehtävät sekä vastuuorganisaatioiden määrittämät tärkeimmät AU6-tehtävät.

Vuonna 2019 käyttöön otetussa AUKES-suunnitelmassa on takana kaksi suunnittelukierrosta. Tällä hetkellä AUKES:n piirissä on 465 tehtävää. Henkilöstöpäällikkö kertoo, että suunnittelussa on onnistuttu, mutta kehittämistarpeitakin on tunnistettu.

– Suunnitteluprosessia, suunnitelmaan kuuluvien tehtävien tunnettavuutta ja suunnitelman käyttöperiaatteita on parannettu sekä suunnitelmassa olevien tehtävien määrää on lisätty. Pääosaan tehtäviä on saatu suunniteltua useampia seuraajaehdokkaita. Haasteena on ollut löytää seuraajaehdokkaita logistiikka- ja johtamisjärjestelmäalan tehtäviin.

Keskitetyn suunnitelman avulla kyetään Virtasen mukaan tehokkaasti turvaamaan Puolustusvoimien tarvitsema osaaminen sekä henkilöstön ammattitaidon kehittyminen.

– Henkilöstö- ja koulutussuunnittelun tulee nivoutua entistä tiiviimmin yhteen. Tämä korostuu erityisesti aliupseeristolla, jotta kyetään huolehtimaan heidän tarvitsemasta täydennyskoulutuksesta ja erilaisten lisenssien ja pätevyyksien hankinnasta. Näin aliupseerit ovat valmiita tulevaisuudessa korvaamaan opistoupseereilta siirtyviä entistä vaativampia tehtäviä.

Lähde: Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätökset

Houkutteleva työnantaja

Puolustusvoimat on houkutteleva työnantaja. Vuonna 2020 Valtiolle.fi -järjestelmän kautta sisään tuli yli 8000 työpaikkahakemusta. Erikoisupseerit, siviilit sekä osa aliupseereista rekrytoidaan julkisen hakumenettelyn kautta.

Sotilasuralle rekrytoinnissa sopimussotilasjärjestelmällä on suuri merkitys. Virtasen mukaan sopimussotilaat rekrytoidaan varusmiesten keskuudesta. Siksi hyvällä varusmiespalveluskokemuksella on suuri merkitys rekrytoinnissa.

– Sopimussotilasjärjestelmä tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua sotilasammattiin. Pääosa avoimista aliupseerin tehtävistä täytetään rekrytoimalla sopimussotilaita aliupseerien tehtäviin.  Lisäksi sopimussotilaita kannustetaan hakeutumaan Maanpuolustuskorkeakouluun upseerin koulutusohjelmaan. Valituista opiskelijoista noin kolmasosalla on sopimussotilastausta

Virtanen kertoo, että aliupseerien ja sopimussotilaiden tehtäviin rekrytoinneissa ei ole ollut merkittäviä haasteita. Myöskään palkkaus ole ollut kynnyskysymys aloitustehtäviin hakeutumisessa.

– Puolustusvoimia arvostetaan varmana ja hyvänä työnantajana, palkkausta pidetään kohtuullisena, kouluttautumis- ja kehitysmahdollisuuksia hyvänä. Työtehtäviä pidetään yleisesti haasteellisena ja itsenäisenä. Lisäksi arvostetaan muun muassa viikkoliikuntaoikeutta.  Näillä tekijöillä on palkan lisäksi suuri merkitys nykynuorille.

Henkilöstön hyvinvointia seurataan

Puolustusvoimat seuraa työntekijöidensä hyvinvointia vuosittain tehtävällä työilmapiirikyselyllä. Virtanen kertoo, että yli 80 % henkilöstöstä, eli noin 10.000 ihmistä, vastaa vuosittain kyselyyn.

– Keskeiset tulokset ovat rohkaisevia. Jaksamisen, palautumisen ja jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumisen tunnetta mittaavat summamuuttujat saavuttivat viisiportaisella asteikolla tuloksen 4. Tulos on vuodesta 2015 alkaen ollut nousussa. Tuloksen myönteistä kehittymistä tukevat vuosi vuodelta vähenevät sairauspoissaolot.

Keväällä 2020 Puolustusvoimat toteutti ylimääräisen, kevennetyn työilmapiirikyselyn. Työnantaja halusi sen avulla selvittää henkilöstön jaksamista ja kykyä työskennellä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Hyvistä tunnusluvuista huolimatta Virtanen tiedostaa, että Puolustusvoimissa on työntekijöitä, joilla on jaksamiseen liittyviä haasteita. Esimiehet ovat keskeisessä roolissa tilanteisiin puuttumisessa ja henkilöstön tukemisessa.

– Avainasemassa ovat esimiehet, joita pyritään tukemaan ajantasaisella ohjeistuksella. Esimiehiä kannustetaan olemaan aktiivisia työkykyyn liittyvissä ongelmissa ja toimimaan ennakkoon ottamalla asia puheeksi työntekijän kanssa. Sama kannustus koskee myös yksittäisiä työntekijöitä.

Puolustusvoimien henkilökunta on henkilöstöpäällikön mukaan selvinnyt erinomaisesti koronavuodesta. Alhaisista sairastumisluvuista on pääteltävissä, että henkilökunta on jaksanut pitää yllä viruskuria sekä töissä että kotona.

Koronavuosi on tuonut mukanaan myös uusia tapoja tehdä asioita. Sellaisia, jotka voivat jäädä pysyviksi toimintatavoiksi.

– Olemme oppineet hyödyntämään tekniikkaa entistä enemmän päivittäisissä työtehtävissä. Virkamatkustaminen on vähentynyt. Sosiaalisia kontakteja tarvitaan, mutta jatkossakin toivotaan etäkokousten ja suunnittelupalaverien pitämistä silloin, kun se kokouksen tai palaverin sisällön mukaan on mahdollista, jotta säästetään henkilöstön työaikaa ja lisätään työhyvinvointia.

Etätyön tekeminen on lisääntynyt. Virtasen mukaan noin 60 % henkilöstöstä voi tehtäviensä puolesta tehdä etätyötä.

– Maalis-huhtikuun aikana tehdään etätyötä koskeva henkilöstökysely, johon kaikkia kannustetaan vastaamaan. Kyselyn tulokset toimivat keskeisenä lähteenä uudistettaessa esimerkiksi etätöistä käskevää normia.

Yhteisiä asioita edistämään

Henkilöstöpäällikön mukaan työantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteistyöllä kyetään edistämään yhteisiä asioita. Avoin ja rakentava vuorovaikutus takaa hänen mielestään parhaat tulokset kaikkien osapuolten kannalta.

– Avoimen keskusteluyhteyden tulee ilmentyä kaikilla toiminnan tasoilla yksittäisistä työpisteistä aina keskustasolle ja Puolustusministeriön johtamaan neuvottelupöytään saakka. Meillä kaikilla Puolustusvoimien toimijoilla on yhteinen tavoite henkilöstöjärjestelmän osalta: Toimiva kokonaisuus, jossa on yhteisesti sovitut pelisäännöt.

Puolustusvoimien toimintaympäristön muuttuminen tuo henkilöstöpäällikön mukaan mukanaan tarpeen tarkastella ja kehittää omaa toimintaa. Hän näkee, että henkilöstöjärjestöillä on merkittävä rooli myös toiminnan kehittämisessä ja oikean tiedon välittämisessä jäsenistölle.

– Olemme aina valmiita avoimeen keskusteluun henkilöstöjärjestöjen kanssa ja yhteistyömuodot ovat moninaisia. Tapaan itsekin henkilöstöjärjestöjen edustajia ja käymämme keskustelut tukevat hyvää yhteistyötä.  Minulla oli juuri hyvä ja avoin tapaaminen aliupseeriliiton johdon kanssa maaliskuun alussa.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Daniel Averine, Konsta Törne

  • Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

    Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.

  • Aliupseerien koulutuspäivät Rannikkolaivastossa

    Aliupseerien koulutusjärjestelmäuudistus ja aliupseerien keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu mietityttävät monia aliupseereita. Vaikka teemoista on jaettu tietoa monia kanavia pitkin, paljon on vielä epätietoisuutta ilmassa. Rannikkolaivasto vastasi aliupseereidensa tiedonjanoon aliupseerien koulutuspäivillä.

  • Ennakointi ja vertaistuki ehkäisevät ongelmia

    Suomen Rauhanturvaajaliitto tukee monin tavoin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään ennen lähtöä, operaation aikana ja sen jälkeen. Vertaistuki ja ennalta ehkäisevä toiminta ovat tärkeässä roolissa monien ongelmien ehkäisyssä.