Työelämä

6.6.2024

Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari kuvaa henkilöstötilinpäätöksessä vuotta 2023 huomattavien muutosten käynnistymisen vuodeksi. Muutoksia aiheuttivat toimintaympäristön jännitteisyys, sotilaallinen liittoutuminen sekä työelämään kohdistuvat monenlaiset muutostekijät.

Henkilöstötilinpäätöksessä henkilöstöpäällikkö Rami Saari toteaa, että muutoksista huolimatta Puolustusvoimat on turvannut kykynsä toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Muutokset ovat Saaren mukaan lisänneet henkilökunnan työmäärää. Puolustusvoimat on pystynyt vakauttamaan tilannetta lisätalousarvion mahdollistamalla määräaikaisella lisähenkilöstöllä.

Henkilöstöpäällikön mukaan Puolustusvoimien henkilöstön määrä perustuu sodan ajan joukkojen kokoonpanoon ja henkilöstötarpeeseen. Valtioneuvoston vuoden 2021 puolustusselonteossa linjattiin, että Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä. Henkilöstömäärän kasvua perusteltiin Puolustusvoimille annetuille tehtävillä ja turvallisuusympäristön muutoksilla.  Myös asevelvollisten kouluttamiseen haluttiin lisää resursseja.

Puolustusvoimien henkilöstön määrä perustuu sodan ajan joukkojen kokoonpanoon ja henkilöstötarpeeseen.

– Puolustusselonteon perusteella tehtäväkokoonpanoon on tullut noin 130 uutta tehtävää vuodessa. Noin puolet niistä on kohdistunut aliupseeritehtäviin. Kun turvallisuustilanne kiristyi, saimme lisää rahaa ja henkilöstön rekrytointia aikaistettiin vuosille 2023 – 2026. Myös liittoutuminen toi tarvetta lisähenkilöstölle. Nato-joukkorakenneratkaisu on vielä auki ja siihenkin liittyy henkilöstötarpeita.

Aliupseerien määrä kasvaa

Puolustusvoimien henkilöstömäärä vuoden 2023 lopussa oli henkilöstötilinpäätöksen mukaan 13067. Aliupseerien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2015 alkaen. Suurin osa opistoupseereilta vapautuneista tehtä­vistä on muutettu aliupseerien tehtäviksi. Puolustusvoimissa työskenteli vuoden 2023 lopussa 3103 aliupseeria. Määräaikaisia sopimussotilaita oli 420. He palvelevat yleensä 6-12 kuukautta.

Saari kertoo, että määräaikaiset sopimussotilaat rekrytoidaan varusmiespalveluksen aikana ja he sijoittuvat pääosin varusmieskouluttajan tehtäviin. Nykyisellä määrällä Puolustusvoimat saa vaaditun 2,5 kouluttajaa perusyksiköihin.

– Tällä sopimussotilasmäärällä varmistetaan perusyksiköiden toimintaedellytykset

Saaren mukaan hyvin toteutettu varusmiespalvelus on paras mahdollinen rekrytointikanava sopimussotilaille ja aliupseereille.

– Tuolloin henkilöllä on jo kokemusta työstä ja työnantajalla kokemusta henkilöstä. Varusmiespalveluksen aikana kannattaakin ilmoittautua vapaaehtoiseksi sellaisiin tehtäviin, joista on kiinnostunut.

Aliupseerien ja sopimussotilaiden määrän lisääntyessä, hyvin toteutetun perehdytyksen merkitys korostuu. Joukko-osastolla on suuri vastuu vaihtuvan henkilöstön huolellisessa perehdyttämisessä. Saari kertoo, että kun uusi sopimussotilas tai aliupseeri aloittaa työt, hänet perehdytetään tehtävään ja työyhteisöön.

– Perehdytys on sekä yksilön että työnantajan kannalta tärkeä asia. Puolustusvoimien normeissa on melko tarkasti kuvattu, miten perehdytys toteutetaan. Esimiesten tehtävä on valvoa, että perehdytys onnistuu.

Aliupseereita Nato-esikuntatehtäviin

Henkilöstöpäällikkö kertoo, että Puolustusvoimat haluaa Nato-esikuntatehtävien kohdentuvan kaikille sotilashenkilöstöryhmille. Tehtäviä on tulevina vuosina tulossa yhteensä noin sata. Näistä noin 30 % on tulossa aliupseereille. Saaren mukaan halukkuudet Nato-tehtäviin käydään läpi kehityskeskusteluissa ja kirjataan työntekijän tietoihin.

– Kun tehtävä avautuu, kysymme työntekijältä, haluaako hän lähteä. Uskon, että halukkaita ja päteviä aliupseereita löytyy näihin tehtäviin. Meille on nyt annettu täytettäväksi neljä aliupseeritehtävää. Täyttämisprosessi käynnistetään lähiaikoina. Nyt kannattaa kaikkien asiasta kiinnostuneiden olla aktiivisia

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan englannin kielen taitoa. Saari muistuttaa, että kielitaito on jokaisen työntekijän omalla vastuulla. Lisääntyneet kielitaitovaatimukset on huomioitu myös upseerien ja aliupseerien koulutuksessa.

– Jos tuntuu, että kielitaitoa tulee kohentaa, se tulee tehdä itse. Puolustusvoimat järjestää kansainvälisiä harjoituksia, missä pääsee kehittämään myös kielitaitoaan. Myös Nato-kurssit ja kriisinhallintapalvelus ovat hyviä paikkoja kielitaidon kehittämiseen

Puolustusvoimat haluaa hyödyntää kansainvälistä kokemusta saaneiden aliupseerien osaamista myös kotimaan tehtävissä. Saari kannustaa aliupseereita aktiivisuuteen oman urakehityksen suunnittelussa ja muistuttaa, että Nato-tehtäviin sijoittuvat aliupseerit ovat usein keskitetyn seuraajasuunnittelun piirissä.

– Kehityskeskustelussa voi nostaa esille, mihin tehtäviin haluaisi siirtyä Suomeen palattuaan. Vanhaan tehtävään palaaminen on toki mahdollista, mutta mielellämme hyödynnämme kertynyttä osaamista muissakin tehtävissä, esimerkiksi puolustushaaraesikunnissa.

Puolustusvoimat otti vuonna 2022 käyttöön muissakin Nato-maissa käytössä olevan vanhin aliupseeri -järjestelmän. Saari on tyytyväinen, että järjestelmä on saatu vakiinnutettua Puolustusvoimiin.

– Kaikissa puolustushaaroissa ja Logistiikkalaitoksessa on saman tyyppiset rakenteet. Myös Pääesikunnassa asia on tarkastelussa. Keräämme nyt kokemuksia järjestelmän toimivuudesta kansainvälisessä ympäristössä.

Luottamusmiessopimus päivitettiin yhdessä

Henkilöstöpäällikkö Saari ja Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen allekirjoittivat huhtikuussa luottamusmiessopimuksen. Saaren mielestä Puolustusvoimien kaltaisessa, erityispiirteitä sisältävässä organisaatiossa, luottamusmiesten toiminnasta kannattaa sopia yhdessä yksityiskohtaisemmin.

– Arvostan suuresti luottamusmiessopimusta. Se mahdollistaa yhteisten intressien edistämistä.

Koska luottamusmiessopimuksessa määritellään yksityiskohtaisemmin luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, Saari pitää tärkeänä, että työnantaja ja luottamusmies käyvät sopimuksen läpi työpaikalla.

– Sovimme puheenjohtaja Tiitisen kanssa, että mekin tiivistämme yhteydenpitoa myös tähän sopimukseen liittyen.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja Aliupseeriliiton johto ja edunvalvonta-asiantuntijat tekevät yhteistyötä henkilöstöä koskevissa asioissa. Viime vuosina yhteisiä asioita ovat olleet esimerkiksi Puolustusvoimien työaikalaki, henkilöstöstrategia ja Nato-komento- ja esikuntarakenteen ehtojen kokonaisuus. Saari kokee, että Aliupseeriliiton lähestyminen yhteisiin asioihin on aina ollut rakentavaa.

– Aina emme ole olleet samaa mieltä, mutta aina meillä on ollut yhteinen tavoite. Uskon ja toivon, että hyvä yhteistyö jatkuu.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Terho Eironen