Siirry sisältöön

Puolustusvoimien henkilöstöstrategian uudet linjaukset

Puolustusvoimien tavoitteena on turvata määrältään, laadultaan ja tahdoltaan riittävä henkilöstö, joka varmistaa Puolustusvoimille annettujen tehtävien toteuttamisen kaikissa valmiustiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kuva: Riku Rissanen

Muuttunut turvallisuustilanne, Suomen Nato-jäsenyys ja yhteiskunnan kehitys edellyttävät Puolustusvoimilta toiminnan ja henkilöstöjärjestelmän tarkastelua ja pitkäjänteistä kehittämistä.  Henkilöstöstrategiassa kuvataan miten Puolustusvoimat vastaa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Puolustusvoimat esittelee strategiassa kehittämislinjat sekä käytännön toimenpiteet strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. 

Puolustusvoimat keskittyy strategian mukaan tulevina vuosina henkilöstön saatavuuden, sitoutumisen ja osaamisen varmistamiseen sekä yksilöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Henkilöstön määrään ja rakenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä Puolustusvoimat turvaa tehtävien edellyttämän henkilöstön määrän sekä ylläpitää tasapainoista tehtävä- ja henkilöstörakennetta.

Henkilöstön saatavuutta koskevilla toimenpiteillä varmistetaan työn ja palveluksen houkuttelevuus, vahvistetaan työnantajakuvaa ja tavoitetaan osaajat sekä varmistetaan oikeiden ihmisten valinta oikeisiin tehtäviin.

Henkilöstön sitoutumista koskevilla toimenpiteillä Puolustusvoimat ylläpitää hyvä työ- ja palvelusilmapiiriä, mahdollistaa haastavat työ- ja palvelustehtävät ja nousujohteiset tehtäväpolut sekä tukee työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Henkilöstön osaamista koskevilla toimenpiteillä tunnistetaan tarvittava osaaminen ja mahdolliset osaamisvajeet ennakoivasti, tehostetaan osaamisen kehittämistä sekä varmistetaan tehtävien edellyttämä osaaminen ja sen jatkuvuus organisaatiossa.

Henkilöstön toimintakykyä koskevilla toimenpiteillä Puolustusvoimat selkeyttää toimintakyvylle asetettavia vaatimuksia, luo edellytykset sen kehittämiselle ja tukee henkilöstön toimintakyvyn ylläpitoa ja palauttamista.

Kuva: Arto Vesamo

Sodan ajan tarpeet luovat pohjan henkilöstötarpeelle

Puolustusvoimien henkilöstömäärän perustana on sodan ajan joukkojen kokoonpano ja henkilöstötarve. Palkatun henkilöstön määrässä huomioidaan lisäksi normaaliolojen valmius-, koulutus- ja suunnittelutehtävien sekä Naton rakenteiden edellyttämä henkilöstötarve.

Vakinaisen henkilöstön määrää kasvatetaan strategian mukaan etupainoisesti. Palkattua henkilöstöä täydennetään tarvittaessa joustavasti evp-henkilöstöllä ja sitoutuneilla reserviläisillä. Määräaikaisten sotilaiden lukumäärää säädellään Naton joukkorakenteen vaatimusten mukaisesti. Joukkorakenteen vaatimuksiin vastataan osaltaan palkkaamalla määräaikaisiin sopimussotilaan tehtäviin uusia valmiussotilaita.

Henkilöstöstrategian mukaan aliupseerien määrä tulee kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli tuhannella. Myös muiden henkilöstöryhmien määrä kasvaa maltillisesti.  

Arvio henkilöstötarpeesta henkilöstöryhmittäin 2023 – 2032 (Lähde: Puolustusvoimien henkilöstöstrategia)

Houkuttelevuutta ja pitovoimaa

Strategian mukaan Puolustusvoimat tarvitsee riveihinsä henkilöitä, joilla on erilaisia tietoja, taitoja ja näkökulmia. Henkilöitä, joita yhdistää tahto palvella isänmaata kotimaassa ja ulkomailla.

Varusmiespalvelus toimii rekrytointipohjana sotilasammatteihin. Siksi asevelvollisuus ja laadukas asevelvollisten koulutus ovat keskeinen edellytys ammattisotilaiden rekrytointiin. Kilpailukykyinen palkka ja muut houkuttelevat palvelussuhteen ehdot ovat tärkeitä, vaikka vakituinen virka ja kohtuullinen toimeentulo eivät välttämättä enää riitä syyksi hakeutua Puolustusvoimiin töihin.

Puolustusvoimat näkee yhteiskunnan arvomaaliman monimuotoistumisen ja individualismin voimistumisen vaikutukset henkilökunnan rekrytointiin. Strategiassa todetaan, että Puolustusvoimissa tehtävän työn on jatkossa vastattava paremmin yksilön arvoja ja arvostuksia. Henkilöstö arvostaa monipuolisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle sekä työtehtävien monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Henkilöstölle tärkeitä asioita ovat myös hyvä työilmapiiri sekä näkymä selkeistä tehtäväpoluista kotimaassa ja ulkomailla.

Kaikkia henkilöstöryhmiä koskevaa tehtävä- ja seuraajasuunnittelua kehitetään edelleen. Kaikille henkilöstöryhmille pyritään tarjoamaan monipuolisia ja nousujohteisia tehtäväpolkuja. Kansainväliset tehtävät liitetään olennaiseksi osaksi sotilaiden tehtäväpolkuja ja integroidaan osaksi tehtävä- ja seuraajasuunnittelua.

Strategiakauden aikana Puolustusvoimat kehittää koti- ja ulkomaan palvelussuhteen ehtoja yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.Myös työaikasopimusta kehitetään neuvotteluteitse yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Kuva: Petri Horto

Osaavaa henkilöstöä normaali- ja poikkeusoloihin

Puolustusvoimien osaamisen kehittämisessä lähtökohtana on työntekijän nykyisessä tai tulevassa normaali- ja poikkeusolojen tehtävässä tarvitsema osaaminen. Puolustusvoimat kehittää strategiakauden aikana osaamisen hallintaa kokonaisuutena. Kehittämisen pohjaksi laaditaan tehtäväkohtaiset osaamistarvevaatimukset ja esimiesten valmiudet osaamistarpeiden tunnistamiseen varmistetaan.

Strategiakauden aikana Puolustusvoimat kehittää verkko-oppimisympäristöjään. Myös ampumaratojen ja harjoitusalueiden kattavuus varmistetaan ja niitä kehitetään koulutuksellisista ja operatiivisista lähtökohdista.

Puolustusvoimien henkilökunnan osaamisen kehittämisessä hyödynnetään laaja-alaisesti monimuotoisia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Täydennyskoulutus räätälöidään kaikille henkilöstöryhmille mahdollisimman yksilökohtaisesti lähtötaso ja osaamistarpeet huomioiden. Työntekijöille varmistetaan mahdollisuus keskittyä oppimiseen lähi- ja etäjaksojen aikana.

Henkilökunnan täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan. Upseerien tutkintoon johtavan koulutuksen sekä koko palkatun henkilöstön täydennyskoulutuksen rakenteet, asema ja sisällöt tarkistetaan strategiakauden aikana. Tarvittaessa ne päivitetään vastamaan toimintaympäristön vaatimuksia. Sotataidon koulutusta parannetaan kaikilla kurssitasoilla.

Lisääntyvät kielitaitovaatimukset ja kulttuurien tuntemus huomioidaan palkatun henkilökunnan osaamistavoitteissa. Kielikoulutuksen resursseja lisätään. Työnantaja tukee työ- ja palvelustehtävissä tarvittavan kielitaidon ja muun kansainvälisen osaamisen omaehtoista kehittämistä.

Liittolaismaiden sotilasopetuslaitosten ja Naton kurssitarjontaa hyödynnetään palkatun henkilökunnan koulutuksessa. Ulkomailla hankittu osaaminen hyödynnetään kotimaan tehtävissä aiempaa tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin.

Kuva: Tuula Helle

Toimintakyvylle tehtäväkohtaiset tavoitetasot

Puolustusvoimat tekee strategiakauden aikana kaikki tehtävät kattavat, tehtäväryhmäkohtaiset toimintakyvyn tavoitetasot normaali- ja poikkeusoloihin. Tavoitetasojen saavuttaminen todennetaan ja yksilökohtaiset kehittämistarpeet tunnistetaan kattavalla testaustoiminnalla.

Henkilökuntaa kannustetaan huolehtimaan toimintakyvystään. Puolustusvoimat tarjoaa henkilökunnalle monipuolista liikuntaneuvontaa. Toimintakykytestien perusteella henkilökunnalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtaiset harjoitusohjelmat. Henkilökunnan käytössä on monipuolisia liikuntatiloja ja -välineitä sekä toimintakykyä edistäviä digitaalisia palveluita. Työnantaja tukee henkilökunnan omaehtoista toimintakyvyn ylläpitoa myös taloudellisesti. Myös viikkoliikunnan mahdollistaminen täysimääräisesti mahdollisimman suurelle osalle palkattua henkilöstöä on strategiakauden toimenpidelistalla.

Strategiakauden aikana Puolustusvoimat kehittää koti- ja ulkomaan palvelussuhteen ehtoja yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Myös työaikasopimusta kehitetään neuvotteluteitse yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Puolustusvoimat haluaa strategiakaudella parantaa esimiesten valmiuksia toimintakykyjohtamisessa. Lepo- ja palautumisajan turvaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Puolustusvoimien työaikasopimuksia ja -ohjeita, joilla luodaan hyvät edellytykset työ- ja toimintakykyjohtamiseen, kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Jaksamisen haasteita kartoitetaan aktiivisesti ja niihin puututaan työkyvyn aktiivisen tuen mallin toimenpitein. Työterveyshuollon kynnystä tukea työuupumustilanteissa madalletaan.

Puolustusvoimat jalkauttaa henkilöstöstrategiassa määritellyt toimenpiteet osana toiminnan ja resurssien suunnittelua. Kehittämistoimenpiteet kirjataan tehtävinä vuosittain toimintasuunnitelmaan.


>> Henkilöstöstrategia ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet on luettavissa Puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi)

Teksti: Asta Ruuskanen

  • Puolustusvoimien henkilöstörakenne muutoksessa

    Opistoupseereilta vapautuu jatkossa vuosittain noin 100 tehtävää. Merkittävä osa niistä kohdentuu aliupseereille. Henkilöstörakenteen muutos asettaa uusia vaatimuksia myös aliupseeritehtävien suunnittelulle ja aliupseerien osaamisen kehittämiselle.

  • Tavoitteena ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö

    Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan Puolustusvoimilla on tavoitetilassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen tärkeimpänä kriteerinä on operatiivisten vaatimusten täyttyminen.

  • Laillisuusvalvontakanava käyttöön Puolustusvoimissa

    Puolustusvoimat otti syyskuussa koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan laillisuusongelmista. Ilmoituskanava on koekäytössä viidessä hallintoyksikössä puolen vuoden ajan. Ilmoittaminen on mahdollista myös nimettömänä.