Ennakointi ja vertaistuki ehkäisevät ongelmia

Vuonna 2013 julkaistua kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa päivitettiin tämän vuoden alussa. Samalla julkaistiin veteraaniohjelman tavoitteet vuosille 2020 – 2023. Kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen nostettiin uutena tavoitteena vahvasti esille. Tuen kehittämisessä huomioidaan erityisestä ennakoiva toiminta. Ennakoinnilla pyritään estämään ongelmien syntyminen niin kriisinhallinta- palveluksen aikana kuin kotiinpaluun jälkeisessä sopeutumisessa.

Vertaistuessa saman elämäntilanteen kokeneet verkostoituvat ja hyödyntävät kokemusasiantuntijuuttaan tukemalla toisia samassa elämäntilanteessa olevia. Suomen Rauhanturvaajaliiton vertaistukikoordinaattori Timo Ryhäsen tehtävänä on organisoida kriha-veteraaneille tarkoitettuja tukitoimia.

– Palvelu on kohdistettu kaikille niille, jotka aikovat lähteä kriha-operaatioon, ovat palveluksessa tai ovat jo kotiutuneet. Myös heidän läheisensä kuuluvat kohderyhmäämme.

Veteraaniohjelman mukaan vertaistukipalvelut rakentuvat Suomen Rauhanturvaajaliiton tukipuhelimesta sekä liiton vertaistukikoordinaattorin johdolla toteutettavasta vertaistukitoiminnasta. Ryhänen kertoo, että liitto haluaa järjestää matalan kynnyksen tukea.

– Tuomme ihmiset yhteen virtuaalisesti tai fyysisesti. Meillä on koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat vertaistukipuhelimen päivystäjinä ja Puolustusvoimien järjestämien kotiuttamiskoulutusten ohjaajina. Vapaaehtoiset tuntevat tukijärjestelmän mahdollisuudet ja osaavat kertoa niistä apua hakeville.

Ennakointi auttaa

Ryhänen pitää tärkeänä veteraaniohjelman kirjausta ennakoivasta toiminnasta. Hän näkee, että ongelmatilanteita on mahdollista välttää hyvällä ennakoinnilla. Avainasioita ennakoinnissa ovat oman elämäntilanteen pohdinta, lähipiirin mukaan otto ja käytännön asioiden etukäteissuunnittelu.

Valmistautuminen operaatioon alkaa jo siinä vaiheessa, kun ajatus lähdöstä vasta itää. Oman elämäntilanteen mahdollisimman kokonaisvaltainen arviointi, tilannekuvan selvittäminen operaatiosta sekä oman motivaation ja ammattitaidon arviointi ovat asioita, mitä on syytä tehdä ihan ensimmäiseksi.

– Tässä vaiheessa on myös hyvä keskustella sellaisen kaverin kanssa, joka on aikaisemmin ollut kriha-tehtävissä. Suomessa on ainakin 55000 henkilöä, joilla on kokemusta palvelusta. He kertovat varmasti mielellään kokemuksistaan.

Ryhäsen kokemuksen mukaan oma lähipiiri kannattaa ottaa mukaan keskusteluun jo suunnitteluvaiheessa, ennen kun tekee päätöksen hakeutumisesta.

– Kannattaa kuunnella, mitä läheisillä on sanottavana. On tärkeää välittää oikeaa tietoa ja kuunnella läheisten pelkoja. Mitä avoimemmin ja mitä aikaisemmin asiasta puhuu, sitä suurempi hyöty siitä on kaikille osapuolille. Oikean tiedon antaminen kaikille osapuolille on tärkeää.

Myös työpaikalla poissaolosta ja töihin paluusta kannattaa puhua etukäteen.

– Työpaikalla asia tulee käydä läpi ja pohtia yhdessä työnantajan kanssa, miten sijaisuus hoituu ja miten töihin paluu käytännössä tehdään.  

Myös Puolustusvoimilla on tärkeä rooli läheisten tiedonjanon tyydyttämisessä. Kriha-veteraaniohjelman tavoitteissa on kirjaus, että Puolustusvoimat tehostaa kriisinhallintatehtäviin lähdössä olevien henkilöiden läheisille suunnattua tiedottamista operaation olosuhteista ja vertaistuen mahdollisuuksista. Ryhäsen mukaan läheisille järjestetyistä tilaisuuksista on jo hyviä kokemuksia.

Tukiverkostot ovat tärkeitä

Kun lähtöpäätös on tehty, on aika miettiä ihan konkreettisia, jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita. Ryhänen pitää yhtenä tärkeimpänä asiana kotijoukkojen tukiverkostoa. Jos sitä ei jostakin syystä vielä ole, sellainen kannattaa rakentaa.

– Kannattaa tehdä lista asioista, mitä voi tulla eteen ja kirjoittaa auki, miten eri tilanteissa tulee toimia. Läheskään kaikilla ei ole luontaisia lähiverkostoja, joihin tukeutua hätätilassa. Ennen lähtöä on hyvä luoda näitä verkostoja ja miettiä, keneen tämä perhe voi luottaa ja keneltä pyytää apua. Jos tällaista lähipiiriä ei ole, rauhanturvaajaliiton paikallisyhdistykset voivat auttaa perheitä.

Tärkeä osa Rauhanturvaajaliiton palvelua on paikallisyhdistysten veljesapu. Ryhänen kertoo, että yhdistysten jäsenet auttavat mielellään oman alueensa perheitä, jos muita tukiverkostoja ei ole käytettävissä.

– Tällaisessa tilanteessa paikallisyhdistyksen edustajat voivat auttaa esimerkiksi renkaiden vaihdossa, antaa kuljetusapua tai auttaa muissa käytännön asiassa.  Paikallisyhdistykset voivat auttaa myös lähiverkostojen luomisessa, esimerkiksi yhdistämällä samalla paikkakunnalla olevia kotijoukkoja keskenään. Jos paikallisyhdistys saa pienenkin vinkin tällaisesta tarpeesta, he antavat aina tukea.

Lapset vaativat poikkeuksellisissa tilanteissa erityishuomiota. Lapsiperheissä perheenjäsenen operaatioon lähdöstä kannattaa Ryhäsen kokemuksen mukaan keskustella lasten konkretian tasolla.

– Heille voi kertoa, esimerkiksi että äiti tai isä on lähdössä ulkomaille auttamaan ihmisiä. Lasten on tärkeää tietää, miten heihin pidetään yhteyttä ja että pois lähteneellä ja lapsilla on turvallista olla. Lapsethan eivät välttämättä osaa reagoida heti vaan reaktiot tulevat myöhemmin.

Ryhänen korostaa, että jos lähtijä ja kotijoukot ovat yhdessä miettineet ja suunnitelleet perhettä koskevat asiat, operaatioon lähtevä voi rauhassa keskittyä työhönsä.

– Myös kotona voidaan olla turvallisin mielin siitä, että asiat hoituvat. kun asiat on sovittu puolin ja toisin. Jos rauhaa turvaavat ihmiset ovat ”sankareita”, kyllä niitä sankareita kotootakin löytyy. Ne, jotka pyörittävät arkea, jotta toinen voi lähteä.

Valmistaudu myös paluuseen

Myös kotiin paluuseen on hyvä valmistautua jo etukäteen. Ryhänen muistuttaa, että pitkä poissaolo kodin, perheen ja työpaikan arjesta voi joskus vaatia loivan laskun normaaliarkeen.

– On hyvä, jos kotiin palaava saa kuulostella puolison, lasten, vanhempien tuntoja ja ottaa vähitellen vastuuta perheestä ja omista asioistaan. Palaajan on hyvä antaa kertoilla rauhassa kokemuksistaan. En suosittele tiukkaa sukulaiskierrosta tai suuria sukujuhlia, heti kotiutumisen jälkeen.

Joskus kriisinhallintaoperaatiosta palannut perheenjäsen(avautuu uuteen ikkunaan) tuntuu muuttuneen kriisinhallintapalveluksen seurauksena. Ryhänen kannustaa kotijoukkoja kertomaan näistä havainnoista. Silloin on jo selkeä tarve tukitoimenpiteisiin. Tämä on hyvä sanoa ääneen mahdollisimman pian – ilman syytöksiä.

– Jos kotiin palannut ei saa tartuttua tavallisesti omaan elämään kuuluviin kodin askareisiin, työelämään, harrastuksiin, ihmissuhteisiin, vertaistuen hakemista ei kannattaisi pitkittää. Lähes aina jutustelu saman kokemusmaailman omaavan kanssa auttaa riittävästi eteenpäin. Jos ei auta, Rauhanturvaajaliitossa tiedetään kyllä, miten syvemmistä vesistä päästään rantaa kohti.

Ryhänen korostaa, että jokainen kriisinhallintatehtävissä ollut saa olla ylpeä tekemästään arvokkaasta työstä.

– Kotonakin voidaan olla ylpeitä siitä, että perhe on antanut äidille tai isälle mahdollisuuden ainutkertaiseen kokemukseen

Timo Ryhäsen motto: Kun joutuu kohtaamaan epänormaalin tilanteen, se oma epänormaalilta tuntuva reaktio on ihan normaali.