Mestaritason tehtävänimikkeiden käyttö

Puolustusvoimissa on käytössä useita mestaritason tehtävänimikkeitä. Oma nimikkeensä on muun muassa ase-, esikunta-, helikopterihuolto-, huoltopalvelu-, johtokeskus-, järjestelmä-, kapelli-, kone-, kunnossapito-, panssari-, kuljetus-, merenkulku-, operaatio-, pelastus-, pioneeri-, soittaja-, taistelukeskus-, taisteluväline-, tykki-, tilanne-, valvonta-, varasto- ja viestimestarin tehtävän tehtävänhoitajalla.

Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjeistaa mestaritason tehtävänimikkeistön käytön ja vahvistaa arviointijärjestelmien mukaiset mestaritason tehtävänimikkeet aliupseereille. Tehtävänimikkeiden käyttöön liittyvä ohjeistus on kirjattu eri henkilöstöryhmien henkilöstöasioiden hoito -normeihin. Pääesikunnan henkilöstöosaston henkilöstösektori vastaa tehtävänimikkeisiin liittyviin kysymyksiin.

Tehtävään vahvistettu tehtävänimike muutetaan hallintoyksikön päällikön päätöksellä. Tehtävänimikkeen muutos käsitellään aina paikallisessa yhteistoimintaelimessä. Mikäli tehtävänimike muutetaan tehtävässä, jossa on tehtävänhoitaja, on henkilön kanssa käytävä tehtävänimikkeen muuttamisesta henkilökohtainen yhteistoimintamenettely ennen päätöksen vahvistamista.

Puolustusvoimat tarjoaa henkilökunnalleen täydennyskoulutusta koko palvelusuran ajan. Jokaisella aliupseerilla on lähtökohtaisesti mahdollisuus edetä tehtäväpolullaan aina vaativimpiin aliupseerin tehtäviin asti. Jokaisen aliupseerin ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa sotilasmestarin palvelusarvoa.

Puolustusvoimissa on tällä hetkellä palveluksessa noin viisikymmentä aliupseeria sotilasmestarin palvelusarvossa. Se on reilusti alle kaksi prosenttia noin 3000:sta Puolustusvoimien palveluksessa olevasta aliupseerista. Pääesikunta ei ole rajoittanut sotilasmestareiden määrä Puolustusvoimissa. Olen pohtinut, pitäisikö työnantajan kannustaa ja käskeä nykyistä enemmän siirtymään joukosta toiseen ja hakemaan kokemusta tuleviin, vaativampiin tehtäviin? Tulisiko sotilasmestarien jakautua nykyistä tasaisemmin eri joukko-osastoihin ja kaikkiin puolustushaaroihin? Olisiko mahdollista löytää yhä useammasta joukko-osastosta tehtäviä myös kokeneille aliupseereille?

Kannustan aliupseereita kouluttautumaan ja siirtymään uusiin, mahdollisesti vaativampiin tehtäviin. Uudet tehtävät voivat olla toisessa joukko-osastossa ja jopa eri puolustushaarassa.  Aliupseerien keskitetty seuraajasuunnittelu, kehityskeskustelut ja oma aktiivisuus ovat avaimia moneen uuteen mahdollisuuteen. Omaa tulevaisuuttaa kannattaa suunnitella yhdessä esimiehen kanssa. Myös luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä.