Siirry sisältöön

Yhteistoimintaa valtakunnallisesti

Puolustusvoimien henkilöstön asemaan, työoloihin ja työtehtäviin vaikuttavat muutokset on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja puolustusvoimien palkattu henkilöstö.

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen (PYTE) tehtävänä on henkilöstön asemaan, työoloihin ja työtehtäviin vaikuttavien ratkaisuehdotusten, vaihtoehtojen, perustelujen ja seurausten sellainen yhdessä tapahtuva käsittely, joka lisää osapuolten yhteneviä käsityksiä asiasta sekä edistää yhteisymmärrykseen pääsyä.

Yhteistoimintaa säätelevät laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja sopimus yhteistoiminnasta puolustusvoimissa. Lain hengen mukaisesti keskiössä on henkilöstö ja työnantajan mukainen yhteistoiminta ja sen toteutuminen. Yhteistoimintaelimet eivät toteuta päätöksentekoa, vaan työnantajalle tuodaan mahdollisimman kattava taustoitus kulloinkin käsiteltävään asiaan. Käsiteltävät asiat voidaan yhteistoimintaelimen kokoukseen työnantajan tai henkilöstön esityksestä.

Puolustusvoimien yhteistoimintaelimen puheenjohtajana toimii puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Pääesikunta nimeää pysyvät edustajat pääesikunnan suunnittelu- ja viestintäosastosta. Pääesikunta nimeää PYTE:n sihteerin. Pääsopijajärjestöt nimeävät henkilöstöjärjestöjen edustajat. Valtiolla on kolme pääsopijajärjestöä: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkisalojen koulutettujen järjestö JUKO ja Ammattiliitto PRO. Järjestöt nimeävät kukin neljä edustajaa ja heille henkilö- tai järjestökohtaiset varaedustajat.

Aliupseeriliiton edustajat istuvat PYTE:ssä JHL:n mandaatilla. Aliupseeriliitolla on kaksi edustajaa ja heille on nimetty varahenkilöt. Tällä hetkellä Aliupseeriliittoa edustavat puheenjohtaja Jyrki Surkka, varalla varapuheenjohtaja Mika Tiitinen sekä pääluottamusmies Terho Eironen, varalla pääluottamusmies Marit Lammes. Kahdella muulla JHL:n paikalla on puolustusvoimien palveluksessa olevien siviilityöntekijöiden edustajat.

Puolustusvoimien yhteistoimintaelin kokoontuu kerran kuukaudessa. Yhteistoimintaelimen jäsenet saavat usein tutustuttavaksi ja lausuttavaksi kokonaisuuksia, joilla on suoraan vaikutusta henkilöstön asemaan tai työoloihin. Tällaisia asioita ovat muun muassa koronaohjeistukset, kansainvälisessä ympäristössä työskentely, työterveyshuolto ja työnohjaus.

Puolustusvoimien yhteistoimintaelin on säännöllisesti jalkautunut joukko-osastoihin. Näillä vierailuilla olemme saaneet valtavasti tietoa ja näkemystä henkilöstön asemasta ja merkityksestä puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoidossa. Koronan takia vierailut eivät ole toteutuneet, mutta toivottavasti tilanne tältä osin tulevana syksynä parantuu.

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa on vuodelta 2014, kun taas puolustusvoimien yhteistoimintasopimus on laadittu ja otettu käyttöön 1990-luvulla. Lailla määritellään toimintaraamit ja yleensä sopimukset tarkentavat kokonaisuutta. Näyttää hiukan hullunkuriselta, että vanha sopimus kulkee rinnalla uusitun lain kanssa. Tämä asia on otettu käsiteltäväksi henkilöstöjärjestöjen toimesta. Toivottavasti aloitettu työ saavuttaa maalinsa mahdollisimman pian.


Terho Eironen

Päätoiminen pääluottamusmies

  • Kansainvälisen avun antamisen ehdot käyttöön

    Laki kansainvälisen avun antamisesta ja siihen tarkoitetut palvelussuhteen ehdot sovittiin vuonna 2017. Lakia ei ole sovellettu ennen elokuussa 2021 toteutettua suomalaisten evakuoinnin suojaamisoperaatiota Afganistanissa

  • Määräaikaisen aliupseerin palvelusaikakorvaus

    Laki puolustusvoimista määrittelee, että määräaikaisessa sotilasvirassa palvelevalle maksetaan palvelussuhteen aikana koulutustukea käytettäväksi uudelleenkouluttautumiseen. Palvelussuhteen päättyessä tuki maksetaan vastaavan suuruisena palvelusaikakorvauksena.

  • Työnantajalta tarkentavia ohjeita

    Työnantaja antoi vuodenvaihteessa tarkentavia ohjeita koskien muun muassa etätyötä, vuosilomia, lomarahan vaihtamista vapaaksi, sotilaallisia harjoituksia, virkamatkoja sekä muuttokustannusten korvauksia.