Siirry sisältöön

Kansainvälisen avun antamisen ehdot käyttöön

Laki kansainvälisen avun antamisesta ja siihen tarkoitetut palvelussuhteen ehdot sovittiin vuonna 2017. Lakia ei ole sovellettu ennen elokuussa 2021 toteutettua suomalaisten evakuoinnin suojaamisoperaatiota Afganistanissa

Elokuun puolessavälissä ääriliike Taliban  oli vallannut Afganistanin pääkaupungin ja ottanut käytännössä koko maan haltuunsa. Suomen diplomaatit oli evakuoitu pois maasta, mutta Kabuliin jäi satoja ihmisiä, joita Suomen piti auttaa pois maasta. Evakuoitavat olivat Suomen kansalaisia, Suomesta oleskelu luvan saaneita tai muuten Suomelle työskennelleitä afganistanilaisia perheineen. Ensiavuksi Suomesta lähetettiin kaksi virkamiestä Kabulin lentokentälle. Tämä ei ollut lentokentällä vallinneessa kaoottisessa tilanteessa riittävää, vaan katsottiin, että tilanteeseen tarvitaan sotilaallista apua.

Aliupseeriliiton edustajat kutsuttiin pikaisella aikataululla muiden sotilaita edustavien järjestöjen kanssa kokoukseen Puolustusministeriöön. Kokouksessa kuulimme Puolustusvoimille tulleesta virka-apupyynnöstä sekä Puolustusvoimissa laaditun yleisen operaatiosuunnitelman. Kokouksessa sovimme myös palvelussuhteen ehdot, mikäli suomalaiset joukot lähetetään turvaamaan evakuointeja. Kokousta seuraavana päivänä asia oli eduskunnan käsiteltävänä. Eduskunta teki tässä historiallisessa asiassa yksimielisen päätöksen, ja kuten tiedotusvälineistä olemme kuulleet, suojausjoukko lähti suorittamaan tehtäväänsä välittömästi luvan saatuaan.

Työtä ja keskustelua aiheutti kansainväistä apua koskevan lain tulkinta tässä nimenomaisessa tilanteessa, kun apua pyysi toinen suomalainen viranomainen (Ulkoministeriö). Ei ollut olemassa mitään kansainvälistä operaatiota, johon suomalaisia sotilaita oltiin lähettämässä. Myöskään Afganistanin hallinto ei pyytänyt Suomea lähettämään asevoimin varustettuja sotilaita maahansa. Lakia onneksi sovellettiin niin, että Suomi oli saa nut Euroopan Unionilta pyynnön osallistua evakuointitehtävään.

Evakuoinnit Kabulista alkoivat heti kun paikalle saapui Puolustusvoimien henkilökunnasta muodostettu suojausjoukko. Tehtävä suoritettiin äärimmäisen haastavissa olosuhteissa lyhyen aikaikkunan puitteissa. Tehtävän suorittamista hankaloittivat lentokentän porteilla vallinnut kaaos sekä merkittävät turvallisuusuhat. Ulkoministeri Haavisto on julkisuudessa kommentoinut, etteivät evakuoinnit olisi onnistuneet ilman sotilaita. Tiedossa on, että Kabulin lentokentällä jokainen maa hoiti pitkälti omat evakuoitavansa. Suomalaiset suojausjoukot avustivat kuitenkin myös muiden maiden evakuoitavia lentokentällä toimiessaan. Samoin suomalaisjoukot saivat tukea muiden maiden vastaavilta joukoilta.

Tämä nimenomainen operaatio päättyi kaikilta osin hyvin. Niin asiaa ministeriöissä valmistelleet virkamiehet, poliittiset päättäjät kuin operaatioon osallistuneet toimivat asenteella, että asia saadaan onnistumaan. Suotavaa on, että asiasta otetaan opiksi, ja valmistellaan lainsäädäntö koskemaan myös tilanteita, joissa Puolustusvoimilta pyydetään viranomaisapua myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvissa tilanteissa.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Puolustusvoimat

  • Ilmavoimat lyhentää koulutusvelkaa

    Aliupseereiden tehtävät ovat vaativoituneet viime vuosien aikana kiihtyvää tahtia. Aliupseereiden täydennyskoulutusjärjestelmä on myös kokenut muutoksia, eikä ole täysin pystynyt vastaamaan siihen, millaisia tehtäviä aliupseereille on kohdistettu.

  • KIKY-työaikapankin käyttö

    Keskustason sopimusmääräyksellä sovittiin, että KIKY-työajanpidennykset (6-minuuttiset) poistettiin jaksotyöaikaa tekeviltä 12.10.2020 lukien.

  • Pääluottamusmies joukko-osastovierailulla

    Aliupseeriliiton pääluottamusmiestehtävään liittyy olennaisesti jalkautuminen joukko-osastoihin ja perehtyminen jäsentemme työarkeen. ”Jalkaudu ja kuuntele” on kantava teema luottamusmiestyössä kaikilla edunvalvonnan tasoilla.