Osaamisen kehittämisen haasteet

Tosielämässä tilanne on toinen. Kaikki hallintoyksiköt eivät ole lähettäneet tuoretta virkamiestään normin mukaisesti ensimmäisen vuoden aikana perustason opintoihin. Opintoihin osallistuu valitettavan usein aliupseereita, jotka ovat olleet palveluksessa jopa yli kaksi vuotta.

Perustason opinnoissa aliupseerit saavat takataskuunsa lukuisia oikeuksia, muun muassa perusammunnan johtajan oikeudet. Koulutusnormin mukaan perustason opintojen tavoitteena on, että aliupseeri oppii toimimaan työ- ja palvelusturvallisuuden periaatteiden mukaisesti, kykenee toimimaan voimankäyttötilanteissa sekä osaa johtaa tärkeimpien kaikille yhteisten taistelu- ja suojavälineien koulutuksen ja käyttöönoton. Perustason opinnoissa tuotetaan kaikkien aliupseerien tarvitsemat yhteiset lisenssit. Onko mahdollista, että koulutukseen pääsyn viivästyminen vaarantaa palvelusturvallisuuden ja tasalaatuisen varusmieskoulutuksen?

Hallintoyksiköt ovat reagoineet koulutusresurssivajeeseen niin, että tarvittavat oikeudet on auskultoitu omissa hallintoyksiköissä. Perusopintoihin päästyään, aliupseerin osaaminen on hyväksi luettu AHOT-menettelyllä.

Myös Maasotakoululla on omat haasteensa. Kaikille tulijoille ei tahdo seinien sisällä olevat tilat riittää. Henkilökunnan venymistä on koeteltu ylitöiden muodossa ja särkymävaraa henkilöstön määrässä ei ole. Kouluttaessaan nuoria aliupseereita muilta saatu kouluttajatuki muista sotakouluista on myös jäänyt vähälle henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.

Minulla on huoli tulevaisuudesta. Siirtyykö perusopintojen koulutusvelka myös yleisopintoihin ennen, kun sotakoulujen resurssit saadaan vastaamaan koulutuksen tarpeita?

Terho Eironen
Valtakunnallinen pääluottamusmies

>> Lue eversti Ari Lehmuslehden haastattelu aliupseerien koulutusjärjestelmästä