Siirry sisältöön

Tavoitteena ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö

Puolustusvoimien henkilöstöstrategian mukaan Puolustusvoimilla on tavoitetilassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen tärkeimpänä kriteerinä on operatiivisten vaatimusten täyttyminen.

Aliupseerien koulutusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2020 alussa. Pääesikunnan koulutuspäällikön sijainen eversti Ari Lehmuslehti kertoo, että keskeisenä syynä muutostarpeeseen oli käynnissä oleva henkilöstörakenteen muutos. Opistoupseerien eläköitymisen myötä merkittävä osa tehtävistä siirtyy aliupseeriston hoidettavaksi. Käynnissä oleva muutos on asettanut uusia vaatimuksia aliupseerien koulutukselle.

–  Puolustusvoimien tahtotila oli yhdenmukaistaa ja selkeyttää aliupseerien koulutuksen rakennetta ja laajuutta. Aikaisempi järjestelmä oli rakentunut osin hajanaiseksi. Eri puolustushaaroilla oli opintojen rakenteissa isoja eroavaisuuksia. Opinnot koettiin osin raskaaksi, koska aliupseerit olivat pitkiä yhtäjaksoisia ajanjaksoja koulutuksessa.

Puolustusvoimat halusi Lehmuslehden mukaan jakaa aliupseerien täydennyskoulutusta tasaisemmin koko työuralle. Nyt kaikille yhteisiä opintoja on tiivistetty ja yhdenmukaistettu ja opintojen tasot, laajuus ja sisältö on määritelty aikaisempaa tarkemmin. Myös monimuoto-opiskelua kehitetään.

Yhteisten opintojen ulkopuolinen koulutus on tarpeen mukaan hyödynnettävissä olevaa täydennyskoulutusta, eikä kiinteästi sidottu tietyn tason opintokokonaisuuteen.

Osaamisen kehittämisen periaatteet

Aliupseeriston osaamisen kehittämisen ja koulutuksen periaatteet määritellään Puolustusvoimien täydennyskoulutusta käsittelevässä asiakirjassa. Sen mukaan aliupseerien osaamista kehitetään perehdytyksellä, perus-, yleis- ja mestaritason koulutuksella, muulla täydennyskoulutuksella sekä työssä oppimisella. Osaamisen kehittämisen perusteena on Puolustusvoimien tarve ja siihen perustuva kunkin aliupseerien nykyisen ja tulevan tehtävän edellyttämä osaamistarve.

Koulutusnormin mukaan koulutuksen tavoitteena on tuottaa ammattitaitoisia aliupseereita, jotka ovat oman alansa osaajia ja kykenevät tietojen sekä taitojen käytännön soveltamiseen. Ammattitaitoinen aliupseeristo vastaa tiedollisesti, taidollisesti ja asenteellisesti kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksiin. Koulutus antaa perusteet oman osaamisen jatkuvalle kehittämiselle.

Koulutusjärjestelmälle asetetut tavoitteet on jo osin saavutettu, mutta tehtävääkin vielä löytyy. Kokonaisuuden hallinta vaatii vielä kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä eri osapuolten välillä.

Lehmuslehden mukaan uudistuksen yksi tavoite oli helpottaa sotilasopetuslaitosten koulutuskuormaa. Aliupseerien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina. Tämä on näkynyt myös aliupseereita kouluttavien puolustushaarakoulujen oppilasmäärissä, erityisesti perustason opinnoissa.

Perustason opintokokonaisuuden tavoitteena on varmistaa ja yhtenäistää aliupseerien lähtötaso sotilaan ja palkatun henkilökunnan tehtäviin ja antaa perusteet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja työssä oppimiseen. Työnantajan tavoitteena on, että perustason opintokokonaisuus aloitetaan viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun henkilö on rekrytoitu aliupseerin tehtävään. Lehmuslehden mukaan osa aliupseereista ei hyvästä tavoitteesta huolimatta ole vielä peruskurssille päässyt.

Tiedämme, paljonko aliupseereita vuosittain Puolustusvoimiin rekrytoidaan ja tunnistamme koulutustarpeen myös tarvekartoituksen kautta. Aliupseerien määrän kasvu on tunnistettu aikaisemmin, mutta perustason opintojen kapasiteettia emme ole saaneet nostettua vielä tarvetta vastaavaksi. Olemme aloittaneet toimenpiteet, jotta perustason opintojen kapasiteetti saadaan nostettua. Muodostunut koulutusvelka on tarkoitus korjata tulevina vuosina.

Suunnitteluvastuu hallintoyksiköillä

Aliupseerit ovat Lehmuslehden mukaan tärkeä henkilöstöryhmä joukko-osastoissa. Koska aliupseerien käyttö suunnitellaan ensisijaisesti hallintoyksiköittäin, myös vastuu osaamisen kehittämisen suunnittelusta on hallintoyksiköillä. Siksi hallintoyksikön henkilöstöalan on pystyttävä tunnistamaan oman aliupseeristonsa osaamistarpeet. Uuden koulutusjärjestelmän myötä hallintoyksiköt voivatkin suunnitella aikaisempaa paremmin aliupseeristonsa koulutusta oman tarpeensa mukaisesti.

Opintoja suoritetaan silloin kun osaamiselle on tarvetta, ilman pitkiä yhtäjaksoisia kurssiketjutuksia. Tavoite on, että aliupseeri suorittaa juuri niitä opintoja, joita hän tarvitsee nykyisissä ja suunnitelluissa tehtävissä. Kokonaisuutena muutoksella kyetään parantamaan aliupseerien käytettävyyttä vastaamaan entistä paremmin Puolustusvoimien tarpeita.

Koulutukseen hakeutumisen lähtökohtana on kehityskeskustelun perusteella todettu Puolustusvoimien ja aliupseerin tarve osaamisen kehittämiselle. Hallintoyksiköt kokoavat aliupseeriston koulutustarpeet vuosittaisessa koulutustarvekartoituksessa. Hallintoyksiköiden ilmoittamat tarpeet kootaan yhteen ja tuleva täydennyskoulutustarjonta julkaistaan vuosittain Torni-portaalissa.

Lehmuslehti toteaa, että organisaatiolla on vielä opeteltavaa tarpeiden tunnistamisessa ja koulutukseen hakeutumisessa. Uusi tilanne vaatii uudenlaista lähestymistä esimiehiltä, hallintoyksiköiltä ja henkilöstö- ja koulutusalalta eri tasoilla.

Jokainen voi vaikuttaa

Jokaisella aliupseerilla on mahdollisuus vaikuttaa oman osaamisen kehittämiseen. Lehmuslehden mukaan vuosittain käytävät kehityskeskustelut ovat luonteva tapa käydä esimiehen kanssa läpi omia koulutustarpeita.

Uusi koulutusjärjestelmä mahdollistaa  aikaisempaa joustavammin myös aliupseerien siirtymisen toimialojen ja puolustushaarojen välillä. Tämä on usein ammatillisesti iso muutos ja tällöin aliupseerin pitää varautua oppimaan paljon uutta.

–  Mikäli aliupseeri vaihtaa puolustushaaraa, tarvitsee hänen suorittaa vain uutta tehtävää vastaavan tason uuden puolustushaaran yhteiset opinnot ja tarvittaessa myös täydennyskoulutusta uuteen tehtävään. Aikaisempi kokemus, koulutus ja tarve vaikuttavat työtehtävien lisäksi siihen mitä täydennyskoulutusta tarvitaan. Käytännössä puuttuva osaaminen tulee tunnistaa ja vain sen mukaiset kurssit tulee käydä.

Aliupseerit saavat Lehmuslehden mukaan perustiedot koulutusjärjestelmästään perustason yhteisissä opinnoissa. Myös omalla työpisteellä esimiehellä pitää olla valmiudet ohjata koulutuksen suunnittelua. Osassa perus- ja joukkoyksiköitä on jo nimetty erillisiä työpaikkaohjaajia hoitamaan tätä laajenevaa tehtäväkenttää.  Samoin henkilöstö- ja koulutusalta tulee Lehmuslehden mukaan löytyä riittävä osaaminen toiminnan ohjaamiseen ja toteuttamiseen hallintoyksikössä.

 –  Aliupseerien opinnoista on nyt rakennettu kokonaisuus, jossa on mahdollisuus kehittyä työn ohessa ja koko uran ajan. Oman täydennyskoulutuksen suunnittelu kannattaa. Se varmasti motivoi, koska sitä kautta on mahdollisuus vaikuttaa omaan osaamiseen ja tuleviin työtehtäviin.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Juho Lehtonen

  • Merisotakoulu

    Merisotakoulu tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille laajan kirjon monipuolisia haasteita Merivoimien toimintaympäristössä.

  • Nuuskaus, riippuvuus ja lopettamisen tuki

    Nuuskaatko? Mitä itse ajattelet asiasta? Oletko pohtinut vaikutuksia omaan terveyteesi tai toimintakykyysi? Kiinnostaako lopettaminen? Puolustusvoimat tukee henkilökunnan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähentämistä ja lopettamista. Käänny oman työterveyshuoltosi puoleen, saat sieltä neuvontaa, ohjausta ja tukea.

  • Sotilaille oikeus partaan ja viiksiin

    Aliupseeriliitto, Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni ja Upseeriliitto ovat esittäneet Puolustusvoimien pääesikunnalle ja Rajavartiolaitokselle, että parta ja viikset sallittaisiin jatkossa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa työskenteleville sotilaille.