Siirry sisältöön

Toimintakulttuurissa on valuvika

Aliupseeriliitto kysyi jäseniltään kesän 2021 aikana työn tekemiseen ja jaksamiseen liittyviä asioita. Tulokset olivat monilta osin odotettuja. Sotilaalliset harjoitukset ja meripalvelus kuormittavat. Pitkät työsidonnaisuudet ovat edelleen arkipäivää, vaikka paremmalla suunnittelulla on saatu aikaan myös parannusta.

Se mikä yllätti laajuudellaan, oli niin sanotun harmaan työn tekemisen suuri määrä. Vastaajista noin 30 % ilmoitti tekevänsä sellaista työtä, jota ei merkitä työaikakirjanpitoon. Yksikin tällainen tapaus on liikaa. Kuinka tällainen tilanne on mahdollinen? Uskallan väittää, että Puolustusvoimien toimintakulttuuriin on rakentunut vinoutuma. Ylitöiden välttämisestä on tullut niin suuri pelote, että henkilöstö tekee mieluummin talkootunteja kuin taistelee esimiesten kanssa ylityömääräyksistä.

Väliportaan esimiehet ovat tässä puun ja kuoren välissä. Heidän tulee huolehtia alaistensa jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Toisaalta ylemmät esimiehet painostavat ylitöiden välttelyyn ja palkkarahojen säästämiseen. Kyselyyn vastanneet aliupseerit kokevat pääosin esimiestyön ja esimiesten kiinnostuksen alaistensa jaksamiseen hyvänä. Käsissämme on siis outo yhtälö. Yksittäinen aliupseeri haluaa olla lojaali lähiesimiehelleen, koska arvostaa häntä ja kokee että hän välittää. Niinpä syntyy ”maan tapa”, ei merkitä kaikkia tehtyjä tunteja. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi ja se vääristää entisestään henkilöstön määrän riittävyyden illuusiota. Huolestuttavinta asiassa on, että ainakin joissakin hallintoyksiköissä tämä harmaana tehty työ siunataan ylimmän johdon toimesta. Ummistetaan silmät, vaikka tiedetään mihin tiukka kulukuri on johtanut. Tässä kohtaa komentajat ottavat aika kovan vastuun hartioilleen. Kyseessä on henkilöstön terveys ja sopimusten sekä työsuojelulainsäädännön noudattaminen.

Harmaa työ on otettava erityiseen seurantaan. Toinen asia millä kierretään työtuntien todellista määrää, on työn teettäminen sotilaallisena harjoituksena. Tarkoitan tällä esimerkiksi tapauksia, missä henkilöstö käsketään tekemään työtehtäviä tunneilla. Jossain vaiheessa huomataan, että tunteja syntyy paljon. Sitten todetaan, että tehdään jälkikäteen harjoituskäsky ja kuitataan syntyneet tunnit sotaharjoituskorvauksella. Suoraselkäistä hyvän työnantajan toimintaa eikö vain? Luottamusmiehet ovat saaneet joitakin näistä tapauksista kiinni, eikä väärä menettely ole mennyt läpi. Pelkään kuitenkin pahaa, että edellä mainitsemistani syistä osa menee myös läpi, kun ei haluta alkaa vääntää asioista. Valitaan helpompi tie, tyydytään työnantajan ratkaisuun. Sotilaallisen harjoituksen osalta on myös muuta harmaalla alueella tapahtuvaa toimintaa, äskeinen oli vain se kaikista härskein esimerkki.

Peräänkuulutan kaikilta aliupseereilta terästäytymistä asian suhteen. Talkootöitä ei tarvitse tehdä. Puolustusvoimien on työnantajana kannettava vastuu asianmukaisesta palkan maksamisesta. Erityisesti peräänkuulutan työnantajan vastuuta asian kuntoon saattamiseksi. Vuonna 2021 ei saa olla vallalla johtamiskulttuuri missä painostamalla teetetään harmaata työtä.

Kyselymme tulokset tukevat vahvasti tavoitettamme Puolustusvoimien työaikalain päivittämisestä. Kirjaamalla lakiin nykyaikaiset minimit saadaan aikaiseksi lain tasoista työaikasuojelua. Lain muutos ei missään tapauksessa sulje pois sopimusten tarpeellisuutta. Edelleen voidaan sopia lain tasoa paremmin. Laki paaluttaa vain minimitason. Lainsäätäjän on myös osoitettava budjetissa rahaa tälle muutokselle. Lakimuutosta ei voi rahoittaa toimintamenoista tai palkkarahoista höyläämällä.

Hyvin voiva ja motivoitunut henkilöstö on Puolustusvoimien tärkein voimavara, näin on useampi henkilöstöpäällikkö minulle todennut. Pidetään yhdessä huolta siitä, ettei tätä voimavaraa tuhota.


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto ry

  • Kohti Nato-jäsenyyttä

    Elämme historiallista aikaa. Suomi hakee jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Ratkaisu on erittäin merkittävä maamme kannalta. Päätös on mielestäni oikea tässä ajassa.

  • Suomen hyvät 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.

  • Edunvalvontarintamalta

    Varma syksyn merkki on budjettikäsittelyn alkaminen eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksessä on maanpuolustuksen kannalta positiivisia elementtejä. Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät jotakuinkin ennallaan, eli nykyinen toiminnan taso säilyy.