Siirry sisältöön

YHTEISTOIMINTA: Ratkaisuvaihtoehtoja työyhteisöihin

Jokainen meistä on varmasti törmännyt keskusteluihin asioista, jotka koskevat omaa työtä ja työympäristössä vaadittaviin muutoksiin tai parannuksiin. Monesti työkaverien kanssa jutustellessa nousee esille ideoita, joiden avulla työt voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja myös turvallisesti.

Puolustusvoimissa yhteistoimintaa säätelee ja  ohjaa valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat. Esimerkiksi työpisteen siirtyminen rakennuksesta toiseen ei tapahdu ilman yhteistoimintamenettelyä.

Välitön yhteistoiminta koskettaa jokaista

Työyksikön kokoukset ja viikkopuhuttelut ja -palaverit ovat välitöntä yhteistoimintaa. Näillä edistetään sisäistä tiedonkulkua ja keskustelua. Tyypillisimpiä käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi työyhteisön tuleva toiminta, uusien ohjeiden ja määräysten käyttöönotto. Tilaisuuksien ei tule olla yksipuolista tiedottamista, vaan näissä tulee mahdollistaa myös vuorovaikutuksellinen ja henkilöstöä osallistava keskustelu.

Välitöntä yhteistoimintaa ovat myös yksittäistä virkamiestä koskettavat asiat, kun ne koskettavat muun muassa siirtoja tai uuteen tehtävään määräämistä. Tällöin tulee aina käydä henkilökohtainen yhteistoimintamenettely, ensisijaisesti oman esimiehen kanssa. Virkamiehellä on aina mahdollisuus itseään koskettavissa asioiden käsittelyissä pyytää tuekseen henkilöstön edustaja turvaamaan omat oikeutensa (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu)

Edustuksellinen yhteistoiminta on henkilöstöjärjestöjen vaikuttamista

Edustuksellinen yhteistoiminta Puolustusvoimissa toimii kolmella tasolla: paikallistasolla hallintoyksikön yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin sekä keskushallintotasolla Puolustusvoimien yhteistoimintaelin. Työyhteisön epäkohdat ja työhön liittyvät kehitysehdotukset käynnistyvät yleensä paikallistasolta. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa jokaisella sopimuksen mukaisella henkilöstöjärjestöllä on sovittu määrä edustajia, jotka sitten osallistuvat työnantajan järjestämiin, yhdessä sovittuihin, yhteistoimintaelimien kokouksiin.

Yhteistoiminnassa tehdään yhdessä päätöksiä!

Yhteistoiminnan tarkoitus ei ole esitellä työnantajan tekemiä päätöksiä. Yhteistoiminta eri tasoilla antaakin parhaimmillaan työnantajalle tarvittavan informaation päätöksenteon tueksi, sekä sitouttaa henkilöstön yhdessä valmistellun päätöksenteon taakse. Toimiva yhteistoiminta vaatii aina oikea-aikaisen tiedon välittämisen henkilöstölle käsiteltävästä asiasta. Yhteistoiminta on yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä tekemistä, mikä onkin yhteistoimintalain ja -sopimuksen henget tiivistetysti.

Kuka voi vaikuttaa?

Keskushallintotasolla ja puolustushaarojen yhteistoimintaelimissä Puolustusvoimien aliupseerien asioita on edistämässä Aliupseeriliiton valitsemat toimijat. Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Riippuen hallintoyksikön henkilöstörakenteesta, Aliupseeriliiton paikallisyhdistykset voivat asettaa paikalliseen yhteistoimintaelimeen 1 – 4 jäsentä varahenkilöineen. Osallistumalla oman paikallisyhdistyksen toimintaan ja kouluttautumalla Alliupseeriliiton järjestämissä koulutuksissa jokaisella Aliupseeriliiton jäsenellä on mahdollisuus päästä edustamaan henkilöstöryhmäänsä yhteistoiminnassa.

Miten voin itse vaikuttaa?

Asioiden eteenpäin viemiseksi hyvinä kontakteina toimivat paikalliset yhteistoimintaelimen edustajat. Tiedon edustajistasi saat paikallisyhdistyksestäsi tai omalta luottamusmieheltäsi, joka onkin myös todella hyvä yhteishenkilö asioiden eteenpäin viemiseksi! Luottamusmies osaa opastaa vaikutusten, vaihtoehtojen perusteiden kartoittamisessa pieneltäkin tuntuvassa asiassa. Yksittäisen aliupseerin tai mekaanikon ei tarvitse ensikädessä kuin saada asiansa yhteistoimintaelimen edustajien tai luottamusmiehen tietoon.

Terho Eironen, valtakunnallinen pääluottamusmies
Aleksi Laurila, Merivoimien pääluottamusmies

  • Syksyn täydennyskoulutushaku on käynnistymässä

    Lähiaikoina TORNI:n etusivulle ilmestynee tiedote syksyn täydennyskoulutushaun käynnistymisestä. Määräpäivä ensi kevään kursseille hakeutumisille on 1.10.2021. Mitä tuo määräpäivä tarkoittaa ja miten ja millä perusteilla koulutuksiin haetaan?

  • Tehtävään määrääminen ja siirtovelvollisuus

    Virkamiehellä on velvollisuus siirtyä joukko-osastosta ja tehtävästä toiseen. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tulevaan siirtoon henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä.

  • Säilytä kunniamerkkisi huolella

    Kunniamerkit ovat saajalleen arvokas kunnianosoitus. Kun merkit eivät ole käytössä, niitä kannattaa säilyttää huolellisesti ja mahdolliset tahrat ja muut käytön jäljet korjata mahdollisimman pian.