Siirry sisältöön

Yhteistoiminta hallintoyksikössä

Yhteistoiminta on työtehtäviin, työskentelytapoihin, työympäristöön, työkaluihin ja työaikoihin vaikuttamista. Työnantajan erityispiirteistä johtuen vaikuttamisen on Puolustusvoimissa oltava oikeaaikaista ja tapahduttava oikeassa paikassa.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat on lueteltu  Puolustusvoimien yhteistoimintasopimuksessa. Asioiden käsittelyssä ja niihin vaikuttamisessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja sopimuksia, kuten muuallakin yhteiskunnassamme. Helpoiten itselleen tärkeitä asioita saa edistettyä ottamalla yhteyttä omaan luottamusmieheen.

Hallintoyksiköiden yhteistoimintaelimissä käsitellään ihan tavallisia, jokaisen työntekijän arkeen vaikuttavia asioita.  Henkilöstöryhmämuutoksista hyvä esimerkki on eläköityviltä opistoupseereilta muille henkilöstöryhmille vapautuvat tehtävät. Työnantaja on tehnyt suunnitelman vapautuvien tehtävien henkilöstöryhmistä. Ennen muutosta tulee asia kuitenkin käsitellä vähintään hallintoyksikön ja puolustushaaran yhteistoimintaelimissä.  Poikkeuksena tästä ovat opistoupseerien keskitettyyn urasuunnitelmaan (OUKES) lisätyt aliupseerit. Näissä tapauksissa tehtävään nimetään suunniteltu aliupseeri ja tehtävä muutetaan samalla aliupseerintehtäväksi.

Kaikki muutokset organisaatiorakenteisiin tai yksittäisiin tehtävänimikkeisiin tulee käsitellä hallintoyksikön yhteistoimintaelimen kokouksessa. Työajoista tai työvuorojen pituuksista ei voida päättää yksittäisellä työpisteellä, mutta niistä voidaan keskustella ja asiaa valmistella ennen tarvittavaa yhteistoimintaelimen käsittelyä. Asioiden käsittely tulee aloittaa niin ajoissa, että päätöksentekoon vaikuttaminen on vielä mahdollista.

Yksittäinen aliupseeri pääsee vaikuttamaan ja esittämään näkemyksiään yhteistoimintaelimissä käsiteltäviin asioihin henkilöstöryhmänsä edustajien kautta. Aliupseeriliiton paikallisyhdistyksen hallitus valitsee aliupseerien edustajat yhteistoimintaelimeen.  Yhteistoimintaelimen jäsenten tehtävänä on esittää asiat tai näkemykset yhteistoimintaelimen kokouksessa.

Aliupseeriliitto vastaa kaikkien edustajiensa kouluttamisesta. Yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssit ovatkin tärkeä osa Aliupseeriliiton antamaa ja työnantajan tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta. Kouluttautuminen, kokouksiin osallistuminen ja niihin valmistautuminen on yhteistoimintaelimen jäsenille valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti työaikaa. Koulutetut yhteistoimintaedustajat ja luottamusmiehet auttavat Aliupseeriliiton jäseniä kaikissa yhteistoimintaan tai edunvalvontaan liittyvissä kysymyksiä.

Tärkeä osa yhteistoimintavelvoitteiden täyttämisessä on myös työnantajan ja luottamusmiesten välinen katkeamaton vuorovaikutus. Molemminpuolinen avoin tiedonvälitys helpottaa luonnollisesti asioiden hoitamista, mutta on myös tärkeä osa luottamuksen rakentamista Puolustusvoimien ja työntekijöiden välille.

Aleksi Laurila

Merivoimien pääluottamusmies

  • Aliupseeri esimerkkinä asevelvolliselle

    ”Joukkueen murtautuessa läpi pakotti ottamansa vangit valjastamaan hevosen, meni takaisin hakemaan konekiväärit pois ja taistellen 3 eri vihollislinjan läpi toi konekiväärit, miehensä sekä vangit takaisin omalle puolelle.”, lukee Mannerheim-ristin ritari Eino Mallilan ristin myöntämisperusteissa.

  • Koppi uusista aliupseereista

    Jokaisen aliupseerin työpaikalla on aliupseerien itsensä valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tärkeänä tehtävänä on kertoa uusille aliupseereille oman ammattiryhmän toiminnasta sekä aliupseeriyhdistyksen ja Aliupseeriliiton tarjoamista palveluista.

  • Ammattisotilas on myös virkamies

    Virkamiehiä koskevat oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin. Aliupseerit ja sopimussotilaat saavat jo perehdytyksen aikana tietoa heitä koskevista työelämän pelisäännöistä.