Siirry sisältöön

Yhteistoiminta hallintoyksikössä

Yhteistoiminta on työtehtäviin, työskentelytapoihin, työympäristöön, työkaluihin ja työaikoihin vaikuttamista. Työnantajan erityispiirteistä johtuen vaikuttamisen on Puolustusvoimissa oltava oikeaaikaista ja tapahduttava oikeassa paikassa.

Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat on lueteltu  Puolustusvoimien yhteistoimintasopimuksessa. Asioiden käsittelyssä ja niihin vaikuttamisessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja sopimuksia, kuten muuallakin yhteiskunnassamme. Helpoiten itselleen tärkeitä asioita saa edistettyä ottamalla yhteyttä omaan luottamusmieheen.

Hallintoyksiköiden yhteistoimintaelimissä käsitellään ihan tavallisia, jokaisen työntekijän arkeen vaikuttavia asioita.  Henkilöstöryhmämuutoksista hyvä esimerkki on eläköityviltä opistoupseereilta muille henkilöstöryhmille vapautuvat tehtävät. Työnantaja on tehnyt suunnitelman vapautuvien tehtävien henkilöstöryhmistä. Ennen muutosta tulee asia kuitenkin käsitellä vähintään hallintoyksikön ja puolustushaaran yhteistoimintaelimissä.  Poikkeuksena tästä ovat opistoupseerien keskitettyyn urasuunnitelmaan (OUKES) lisätyt aliupseerit. Näissä tapauksissa tehtävään nimetään suunniteltu aliupseeri ja tehtävä muutetaan samalla aliupseerintehtäväksi.

Kaikki muutokset organisaatiorakenteisiin tai yksittäisiin tehtävänimikkeisiin tulee käsitellä hallintoyksikön yhteistoimintaelimen kokouksessa. Työajoista tai työvuorojen pituuksista ei voida päättää yksittäisellä työpisteellä, mutta niistä voidaan keskustella ja asiaa valmistella ennen tarvittavaa yhteistoimintaelimen käsittelyä. Asioiden käsittely tulee aloittaa niin ajoissa, että päätöksentekoon vaikuttaminen on vielä mahdollista.

Yksittäinen aliupseeri pääsee vaikuttamaan ja esittämään näkemyksiään yhteistoimintaelimissä käsiteltäviin asioihin henkilöstöryhmänsä edustajien kautta. Aliupseeriliiton paikallisyhdistyksen hallitus valitsee aliupseerien edustajat yhteistoimintaelimeen.  Yhteistoimintaelimen jäsenten tehtävänä on esittää asiat tai näkemykset yhteistoimintaelimen kokouksessa.

Aliupseeriliitto vastaa kaikkien edustajiensa kouluttamisesta. Yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssit ovatkin tärkeä osa Aliupseeriliiton antamaa ja työnantajan tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta. Kouluttautuminen, kokouksiin osallistuminen ja niihin valmistautuminen on yhteistoimintaelimen jäsenille valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti työaikaa. Koulutetut yhteistoimintaedustajat ja luottamusmiehet auttavat Aliupseeriliiton jäseniä kaikissa yhteistoimintaan tai edunvalvontaan liittyvissä kysymyksiä.

Tärkeä osa yhteistoimintavelvoitteiden täyttämisessä on myös työnantajan ja luottamusmiesten välinen katkeamaton vuorovaikutus. Molemminpuolinen avoin tiedonvälitys helpottaa luonnollisesti asioiden hoitamista, mutta on myös tärkeä osa luottamuksen rakentamista Puolustusvoimien ja työntekijöiden välille.

Aleksi Laurila

Merivoimien pääluottamusmies

  • Perheellisten virkamiesten erityiskorvauksiin muutoksia

    Perheellisen virkamiehen erityiskorvauksen maksamista jatketaan vuodella. Niissä tapauksissa, joissa virkamiehestä tulee ”reppuri” siirtovelvollisuuteen liittyen ja perhe jää asumaan vanhalle asuinpaikkakunnalle, perheelliselle virkamiehelle maksetaan erityiskorvausta.

  • Tavoitteena toimiva urakierto

    Pääesikunta on julkaissut 21.9.2021 kehityskeskustelukierrosta 2021 – 2022 ohjaavan käskyn AR14534. Käsky antaa perusteita niin esimiehille kuin työntekijöillekin kehityskeskusteluun valmistautumisesta ja läpiviemisestä.

  • Tapaturma työtehtävissä

    Työssä voi syntyä vamma, jota Valtiokonttori ei korvaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvaus voidaan evätä, jos tapaturman määritelmä ei täyty. Puolustusvoimat on laajentanut sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vammojen tutkimuksen ja hoidon osalta.