Siirry sisältöön

Kohti Nato-jäsenyyttä

Elämme historiallista aikaa. Suomi hakee jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Ratkaisu on erittäin merkittävä maamme kannalta. Päätös on mielestäni oikea tässä ajassa.

Vaikutukset ulottuvat myös henkilöstöön. Tulevaisuudessa yhä useampi sotilas palvelee kansainvälisissä tehtävissä uransa aikana, myös muissa kuin kriisinhallintatehtävissä. Tehtäviä tulee kaikille henkilöstöryhmille. Näihin tehtäviin rekrytoimisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, samaan tapaan kuin nykyään on kansainvälisten tehtävien osalta.

Vuonna 2017 astui voimaan laki, mikä mahdollistaa kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen. Laki säädettiin, jotta voisimme täyttää EU:n meille asettamat velvoitteet. Uskon, että laki soveltuu myös tilanteisiin, missä Naton kuuluisaa artikla viittä käytettäisiin. Tällöin sotilailla on velvollisuus osallistua sotilaallisiin tehtäviin myös maamme rajojen ulkopuolella. Tämä on siis jo nyt kirjoitettu lakiin ja koskettaa virkavelvollisuutena kaikkia sotilaita.

Henkilöstön työkuorma kasvaa entisestään lisääntyvien kertaus- ja muiden harjoitusten vuoksi. Lisätalousarviolla saadaan merkittävästi määräaikaista henkilöstöä jakamaan työkuormaa. Tämä on luonnollisesti hyvä asia, mutta toimii vain laastarina. Olemme jo pitkään käyneet keskustelua pysyvistä henkilöstölisäyksistä Puolustusvoimiin. Aliupseeriliitto edellyttää, että tavoitteena tulee olla suurempi henkilötyövuosien nosto kuin puolustusselonteossa mainittu 500. Määrän tulee olla kaksinkertainen ja kohdistua kaikkiin henkilöstöryhmiin. Lisäämällä henkilöstön määrää riittävästi voidaan toteuttaa myös uudistuksia työaika-asioissa. Näillä muutoksilla tuetaan henkilöstön palautumista harjoitus- ja valmiustehtävistä. Toistan useasti sanomani asian: Henkilöstöä ei kannata polttaa loppuun normaaliolojen vallitessa.

Puolustusvoimilla on käytössään historiallisen suuret määrärahat. Niitä on syytä kohdentaa myös henkilöstön työolojen parantamiseen, pelkkä materiaali ja määräaikaiset työntekijät eivät riitä.

Kentältä kuuluu varoituksia työuupumustapausten lisääntymisestä. Meillä ei ole varaa siihen, että koulutetut ammattilaiset sairastuvat työn kuormituksen takia. Tiedän, että tilannetta on yritetty korjata työnjohdollisin keinoin. Ikävä kyllä toimenpiteiden vaikutukset eivät vakuuta.

Turvallisuusympäristömme on riskialttiimpi kuin vuosikymmeniin. Tässä tilanteessa turvallisuuden on oltava korkeassa prioriteetissa. Sotilaspoliisitoimialalla on annettu vahvaa ohjausta siirtyä vain yhden virkamiehen partiointiin. Tällaisella toiminnalla vaarannetaan paitsi turvallisuus myös virkamiehen oikeusturva ja työturvallisuus. Tätä kyseenalaista päätöstä on syytä harkita pian uudestaan. Turvallisuuden kehittämiseen on panostettu merkittävästi kuluneina vuosikymmeninä. Tästä saavutetusta tasosta on syytä pitää kiinni, ei murentaa sitä.

Lopuksi onnittelen kaikkia 4.6 ylennettäviä ja palkittuja lukijoitamme!


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Virkaehtosopimuskierros käynnistyi

    Syksyllä 2019 alkanut työmarkkinakierros on osoittautunut juuri niin hankalaksi, kuin pahimmillaan pelättiin. Työtaisteluiltakaan ei ole vältytty. Työnantajaleiri on marssinut neuvottelupöytiin lukuisin heikennysesityksin.

  • Uusi vuosi alkaa neuvotellen

    Vuosi 2022 on pyörähtänyt käyntiin ja samoin keskustason neuvottelut Valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta.