Siirry sisältöön

Yllätysten vuosi

Vuosi 2022 lähenee loppuaan. Vuosi on ollut yllätyksellinen. Kuka olisi uskaltanut ennustaa, että ajaudumme tilanteeseen missä suvereenin eurooppalaisen valtion kimppuun hyökätään suurella voimalla, tarkoituksena miehittää se ja vaihtaa laillisesti vallassa oleva hallinto.

Näin on kuitenkin käynyt Venäjän aloitettua brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Ukrainan kansa on osoittanut voimakkaan puolustustahtonsa. Venäjä ei ole onnistunut keskeisissä tavoitteissaan.

Suomen puolustusratkaisu perustuu hyvin koulutettuun ja vahvaan reserviin. Tämän perustana on koko kansaa yhdistävä maanpuolustustahto. Tätä voimavaraa on syytä vaalia. Ukrainan esimerkki on tämän hyvin osoittanut.

Ukraina ei olisi selvinnyt ilman laajaa kansainvälistä tukea ja materiaalista apua. Myös tästä on Suomessa tehty oikeat johtopäätökset. Olemme hakeneet Naton jäsenyyttä. Tarkkailijajäsenyytemme muuttunee täysjäsenyydeksi lähitulevaisuudessa. Ratkaisu tuo meille lisää turvaa tulevaisuuteen arvaamattoman naapurimme kainalossa.

Jäsenyys Natossa avaa aliupseereille uusia uramahdollisuuksia. Tehtäviä tulee joitain kymmeniä eri esikuntiin ja laitoksiin. Tyypillinen tehtävä kestää arviolta kolme vuotta. Menestyminen tehtävissä avaa mahdollisuuden seuraavan tason tehtäviin ja niin edelleen. Kansainvälisyys tulee nyt entistä enemmän osaksi aliupseeriston uraa. Kansainvälisyys on näkynyt jo kotimaassa lisääntyneinä harjoituksina ja muina yhteistyömuotoina. Tämä on nyt se uusi normaali.

Aliupseeriliitto valmistelee vuoden 2023 aikana strategiansa vuosille 2024–2027. Kansainvälistyminen tulee näkymään myös tässä työssä. Edunvalvonnan tulee vastata tulevaisuudessa entistä paremmin kansainväliseen toimintaan. Strategiatyössä valmistaudumme myös laajemmin muuttuvaan tehtäväkenttäämme. Arvioimme tulevaisuuden tarpeita niin toimistolla kuin edunvalvonnan toiminnoissa. Edustajakokous vuonna 2023 päättää sitten strategiasta ja linjaa näin ollen liittomme tulevaisuuden visiot.

Eduskuntavaalit lähestyvät ja se näkyy poliittisen päätöksenteon kipuiluna. Puolueet ajavat jo ”vaaliasemiin” ja kompromissien löytäminen käy haastavammaksi. Olipa vaalien tulos mikä tahansa, toivon että puolustusvoimain henkilöstön asemaa ei unohdeta hallitusohjelmassa. Tarvitaan kunnon ohjelma henkilöstön aseman parantamiseksi. Pelkällä raudalla ei puolustuskykymme pysy kunnossa. Henkilöstön on saatava myös palautua lisääntyvien harjoitusmäärien paineessa. Tässä ei auta, vaikka TIP-kyselyiden tulokset näyttävät hyviltä. Karut esimerkit henkilöstön uupumisesta kävelevät vastaan kentällä, kun sinne jalkautuu. Edelleen vastuu on työnantajalla.

Onnittelut kaikille 6.12 ylennetyille ja palkituille!


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei riitä nykyvelvoitteisiin

    Puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 2000-luvulla noin 25 prosentilla, yli 16 000 henkilöstä 12 000 henkilöön. Viimeisin tuntuva leikkaus henkilöstömäärään tehtiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun puolustusvoimien henkilöstömäärää vähennettiin noin 2400 henkilöllä.

  • Puolustusvoimien tulee kunnioittaa sopimuksia

    Puolustusvoimien taloudellinen kurimus ei ole uusia asia. Yhteistä menneille huonoille ajoille on ollut, että säästöjen aikaansaamiseksi puolustusvoimat on ryhtynyt kiristämään sopimusten soveltamiskäytäntöjä.

  • Virastoeräratkaisu löytyi neuvotellen

    Meneillään olevaan sopimuskauteen liittyi yksi 1 %:n suuruinen virastoerä. Tämä on siis erä mistä sovitaan paikallisesti Puolustusministeriön, Pääesikunnan ja palkansaajajärjestöjen kesken. Pöydässä on aina yhteisiä, kaikkia Puolustusvoimien henkilöstöryhmiä koskevia asioita ja sopimusaloittain sovittavia kokonaisuuksia.