Edunvalvonnan vuosi käynnistyy vauhdilla
Virastoeräneuvotteluissa on edistytty hyvin. Neuvoteltavat asiakokonaisuudet on hyvin selvillä ja osaan on olemassa jo malli millä päästään tulokseen. Kaikki viime keväänä jatkoselvitettäväksi sovitut asiat ovat pöydässä.
Työnantajalla on selvästi halu päästä asioissa neuvottelutulokseen. Yksityiskohtia en voi vielä tässä avata. Takaraja neuvottelutulokselle on 15.3.2019. Valmista syntynee jo paljon ennen määräaikaa. Olemme tehneet neuvottelujen aikana laajasti taustaselvityksiä ja konsultoineet kentällä olevaa asiantuntemusta. Kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille teille jotka olette tuottaneet meille taustatietoa asiakysymyksiin. Apunne on ollut merkittävää. Kevään virastoerä ratkaisun palkkavaikutus alkaa 1.4. Samana päivänä tulee taulukkopalkkoihin 1,1% yleiskorotus tai vähintään 24 euroa. Tammikuun palkan yhteydessä on maksettu 9,2% suuruinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Tarkistakaa tilinauhanne ja jos jotain puuttuu, olkaa yhteydessä omaan luottamusmieheen.
Valtiovarainministeriössä on perustettu työryhmä selvittämään Puolustuslaitoksen työajoista vuonna 1970 annetun lain päivittämisen tarvetta. Hyvä että valtiotyönantaja on havahtunut asiaan. Tarve saattaa sotilaiden työaikasuojelu tähän päivään on ilmeinen. Siitä tässä asiassa on pohjimmiltaan kysymys. Henkilöstöjärjestöt osallistuvat selvitystyön tekemiseen työryhmän mukana.
Määräaikaisten aliupseereiden asema huolestuttaa. Heidän asemassaan tapahtui merkittävä parannus vuoden 2015 aikana kun pääesikunta otti päätösvallan vakinaistamisista. Samalla joukko-osastoilta poistui omat niin sanotut kiintiöt määräaikaisuuksista. Muutoksella saatiin aikaan se että nyt vakinaistamiseen löytyy valtakunnan virkanipusta virat kunhan edellytykset vakinaistamiselle ovat olemassa.
Kaikki puolustushaarat eivät vaan toimi samalla tavalla. Olen kuullut tapauksista, missä edellytykset vakinaistamiselle on olemassa. Joukko-osastosta tullut esitys on jäänyt puolustushaaraan pöytälaatikkoon, vaikka sillä tasolla ollaan enää lausunnon antajan roolissa. Halutaanko tässä käyttää määräaikaisuutta ikään kuin jatkettuna koeaikana? Tällaiseen tarkoitukseen ei lainsäätäjä ole määräaikaisia virkoja tarkoittanut.
Määräaikaisuuteen liittyy myös koulutustuki ja palvelusaikakorvaus. Näistä on säädetty laissa. Rahoitus näihin saadaan säästöllä joka syntyy pienemmästä eläkemaksusta verrattuna vakinaisessa virassa palvelevaan. Pääesikunta on alkanut hakemaan säästöjä myös tästä potista. Ei myönnetä koulutustukea sellaisenaan kuin se on asianmukaisesti anottu, evätään palvelusaikakorvaus virkamiehen työllistyessä muualle. Aika erikoista toimintaa, ottaen huomioon että kyseiset taloudelliset etuudet ovat olleet määräaikaisten virkojen perustamisen aikoihin järjestelmän kivijalka. Se houkutteleva tekijä, miksi lähteä tieten tahtoen pätkätöihin puolustusvoimiin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Yllätysten vuosi
Vuosi 2022 lähenee loppuaan. Vuosi on ollut yllätyksellinen. Kuka olisi uskaltanut ennustaa, että ajaudumme tilanteeseen missä suvereenin eurooppalaisen valtion kimppuun hyökätään suurella voimalla, tarkoituksena miehittää se ja vaihtaa laillisesti vallassa oleva hallinto.
-
Kohti arvoituksellista syksyä
Jäädessäni vuosilomalle kesäkuun lopulla vaikutti siltä, että vitsaus nimeltä Korona olisi vähintään lyöty kanveesiin ja luvun lasku aloitettu. Nyt voimme kuitenkin todeta, että sitkeä on pirulainen.
-
Suomen hyvät 100 vuotta
Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.